Suon tilanne ennen ennallistamista
Kajaanissa metsäkiinteistöllä sijaitsevan Mummunsuon ennallistamisala suunnitelmaan kuuluvine reunarämeineen oli n. 12 ha. Ennallistamisalueen rajanaapureina ovat yksityishenkilö, Metsähallitus ja Vapo. Kaikki suhtautuivat myönteisesti ennallistamissuunnitelman mukaiseen maastotyöhön. Yksityishenkilön Mummunsuohon rajoittuvalla kiinteistönosalla on n. 5 ha ala 5 m korkeaa vanhaa männikköä kasvavaa rämettä, joka ei kuulu ennallistamissuunnitelman piiriin ja jonka vesitalous ei merkittävästi tulisi muuttumaan. Muiden naapurikiinteistöjen vesitalouteen ennallistamisen ei katsottu vaikuttavan, koska ne sijaitsevat vedenjakajan toisella puolella. Vedenjakaja sijaitsee Mummunsuolla, lähellä sen pohjoisreunaa.
Mummunsuo on luonnontilaisessa vaiheessa ollut osa sen koillispuolella sijaitsevaa Suurisuota, tosin siten, että pääosa Suurisuosta kuuluu Vuottojoen vesistöalueeseen ja Mummunsuo Ryynäsjoen/Vuolijoen vesistöalueeseen. 1950-luvun ilmakuvan perusteella koko Suurisuon-Mummunsuon alue on ollut pääosin avosuota. Suurisuo on ollut turvetuotantoalueena mahdollisesti 1990-luvulta lähtien ja on nyt isolta osin pohjaa myöten kaivettu. Mummunsuolle on tehty kopo-ojitusta 1960-luvulla, avo-ojat suon reunoille ja yksi halki suon 1960-luvun lopulla, samalla kun kiinteistön varpurämekuviot ojitettiin. Vuonna 2001 suon laidan rämekuvioiden ojitusta lisättiin ja 60-luvulla tehdyt ojat perattiin. Ojitukset eivät lisänneet metsän kasvua Mummunsuolla, eivätkä juuri myöskään reunarämeillä. Ennen ennallistamista Mummunsuo oli verkkaan kuivuva rahkaräme, jossa on jäljellä jäänteitä luonnontilaisen suon nevakuljuista ja kermijuoteista. Laidoilta kohti keskustan avosuota eteni harva keskustaa kohti mataloituva kitukasvuinen rämemännikkö.
Hankkeen tavoite
Mummunsuo ei ollut enää varsinaisesti suo eikä metsä ollut koskaan alkanut kasvaa kunnolla. Ennen ennallistamista suo oli hankkeen toteuttajan mukaan ”käppyräksi kuivuva entinen suo”. Ennallistamisen tavoitteena on palauttaa Mummunsuolle suomaiset piirteet vesitalouden, eläimistön ja kasvillisuuden osalta. Lyhyen aikavälin tavoitteina ovat lakka- ja karpalosatojen runsastuminen (aikanaan suo oli erinomainen molempien osalta) sekä riekon paluu pesimälinnustoon. Pitemmän aikavälin tavoitteena on tulevalle suolle, jonka tyyppi määräytyy ennallistamisen onnistumisesta, tyypillisen eläin- (linnut, perhoset ja muut hyönteiset) ja kasvifaunan tulo ja sen myötä monimuotoisuuden merkittävä lisääntyminen nykyiseen verrattuna. Omalta pieneltä osaltaan onnistunut ennallistaminen tulee oletettavasti parantamaan myös Ryynäsjärven tilaa pienentämällä järveen tulevaa humuskuormitusta. Metsätilan Mummunsuohon kaakosta rajoittuvilla turvepohjaisilla metsäkuvioilla metsäsuunnitelman mukaiset ojien perkaukset peruttiin ja metsätilalla siirryttiin 2017 jatkuvaan kasvatukseen turvemailla, minkä myös osaltaan toivotaan pienentävän Ryynäsjärven humuskuormitusta.
Käytännön toteutus ja kustannukset
Hankkeen toteuttivat metsätilan omistaja Tarja Kousa yhdessä puolisonsa Pekka Savolahden kanssa. Suunnittelu tehtiin touko-lokakuussa ja maastotyöt toteutettiin 16.-17.11.2020. Suunnittelun ja työnjohdon hoiti Juha Siekkinen (Kosteikkomaailma) ja kaivurityöt Pekka Oulujärvi (Maansiirto P. ja H. Oulujärvi). Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 2 500 €, joista suunnittelun ja työnjohdon osuus oli kaivurityötä suurempi. Hankkeen toteuttajat olivat lopputulokseen erittäin tyytyväisiä ja totesivat, etteivät olisi osanneet suunnitella vesien ohjaamista itse niin, että suo olisi alkanut kostua tehokkaasti. ”Olisimme luultavasti vain padonneet vanhat ojat, jolloin suo tuskin olisi lähtenyt palautumaan yhtä nopeasti, jos ollenkaan”, mietti Pekka Savolahti. Mummunsuon laidoilla kiertävän rämemännikkövyön suunnitelman mukaista harventamista ei ole toistaiseksi tehty. Omistajat aikovat toteuttaa sen metsätilan seuraavan (jatkuvan kasvatuksen mukaisen) hakkuun yhteydessä.
Havaittavat luontovaikutukset neljä vuotta ennallistamisen jälkeen
Innokas luontoharrastaja Pekka Savolahti kertoo havainnoistaan ennallistetulla suolla: ”Kolme vuotta on lyhyt aika suon ennallistumisessa, mutta joitakin myönteisiä muutoksia on jo näkynyt. Olen kerännyt havaintoja parhaiten tuntemistani lajeista, kuten päiväperhosista, sudenkorennoista, marjoista ja linnuista. Myös vettymisen aiheuttamat muutokset rämemännyissä, lähinnä kasvun häiriintyminen, on seurannassa.
Mummunsuon laidoilla oli ennen ennallistamisen aloittamista sekä lakka- että karpalokasvustoja, jotka tuottivat yksittäisiä marjoja. Kolmantena vuonna ennallistamisen alusta lakkoja tuli 3-4 l ja karpaloita 2-3 l. Padottujen ojien läheisyydessä märkiintyminen on nopeinta ja siellä myös marjamäärät lisääntyvät. Suon keskusta muuttuu hitaammin.
Sudenkorennot löysivät patoallikot nopeasti ja lajisto monipuolistuu vuosi vuodelta. Neljäntenä vuonna ennallistamisen alusta lajistoon kuuluvat isolampikorento, pikkulampikorento, sirokeijukorento, keihästytönkorento, pohjanukonkorento, siniukonkorento ja tummasyyskorento.
Vuonna 2022 havaitsin yhden rämekylmänperhosen ja vuonna 2024 suon yhden reunan takseerauksessa jo 7. Koko suoalalla niitä lienee vähintään 10-20.
Ennallistamisen alettua suolla on pesinyt sekä liro että metsäviklo keltavästäräkin lisäksi. Ennen ennallistamista yhtenä vuonna myös kapustarinta. Odotan riekon paluuta. Yksittäisiä yksilöitä olen havainnut talvisin mutta en vielä pesintää.
Padottujen ojien läheisyydessä kasvavat 5-10 metriset männyt ovat alkaneet harsuuntua latvoista. Viime talvena mäntyjen kasvuvoima oli jo ilmeisesti heikentynyt sen verran että metsot huomasivat uuden ruokapöydän avautuneen. Epäilen, että heikentyneet puut eivät enää jaksaneet panostaa torjunta-aineisiin. Useiden mäntyjen alta löytyi metsojen jätöksiä ympäri runkoja siten, etteivät ne voineet olla kieppien seurausta. Keskemmällä Mummunsuota olevissa matalissa ja käppyräisissä rämemännyissä ei vielä ole havaittavia muutoksia.”
