Puurakentamisella on Myrskylässä pitkät perinteet. Kunnassa on monia puurakenteisia rakennuksia kuten vuonna 1803 valmistunut Myrskylän nykyinen kirkko, kirkon pihapiirissä sijaitseva 1800-luvulla rakennetussa vilja-aitassa sijaitseva Myrskylän kotiseutumuseo ja Kankkilan wanha koulu. Aikojen saatossa puurakennuksia on ollut enemmänkin. Myös suuri osa pientaloista on puurakenteisia.
Julkisessa uudisrakentamisessa puun käytön historia juurtaa juurensa 2010-luvun alun kunnallisiin rakennushankkeisiin. Ensimmäisenä toteutettiin päiväkoti Helmitarhan päivitys ja puinen laajennus vuonna 2013, sitten ryhmäkoti Väinölä vuonna 2015 ja suurimpana neljä vuotta kestänyt Myrskylän hirsikoulu- ja liikuntahalli -hanke, joka valmistui vuonna 2021. Viimeisimpänä päiväkoti Helmitarhan vanhasta osasta on päätetty luopua ja tilalle rakennettu puurakenteinen uudisrakennus, joka valmistui päiväkotiryhmien käyttöön elokuussa 2024.
Puun käyttö alentaa rakentamisessa syntyviä fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Myrskylän kunta panostaa uudisrakentamisessa puurakentamiseen.
Uudenmaan liiton Canemure-hankkeen projektipäällikkö Salla Lahtinen haastatteli Myrskylän teknistä johtajaa Timo Krigsmania syyskuussa 2024.
Timo, miten Myrskylässä päädyttiin suosimaan juuri puurakentamista kunnan omissa kiinteistöissä?
Kun vuonna 2021 valmistuneen Myrskylän kouluhankkeen yhteydessä päädyttiin vanhan koulurakennuksen peruskorjauksen sijaan uudisrakennukseen, heti alkuvaiheessa rakennusmateriaaliksi valittiin ensisijaiseksi puurakenteinen koulurakennus. Lyhyen selvityksen jälkeen päädyttiin hirsirakennukseen sekä koulun että liikuntahallin osalta ja tällöin alettiin puhua ”satavuotisesta” koulusta. Päätöstä helpotti se, että selvityksissä todettiin, ettei hirsirakentaminen ole sen kalliimpaa kuin betonirakentaminen. Myös omakohtainen kokemus hirsirakentamisesta toi varmuutta valintaan.
Päiväkodin uudisrakennus toteutettiin sen sijaan puurakenteisena, sillä purettu vanha päiväkotiosa sekä aikaisempi laajennusosa olivat puurakenteisia. Hirsiäkin harkittiin, mutta lopulta päädyttiin puisiin elementtirakenteisiin.
Lyhyen selvityksen jälkeen päädyttiin hirsirakennukseen sekä koulun että liikuntahallin osalta ja tällöin alettiin puhua ”satavuotisesta” koulusta. Päätöstä helpotti se, että selvityksissä todettiin, ettei hirsirakentaminen ole sen kalliimpaa kuin betonirakentaminen.
Timo Krigsman, tekninen johtaja, Myrskylän kunta
Miten uudet puurakennukset ovat otettu vastaan?
Rakennukset on otettu vastaan hyvin sekä käyttäjien että kuntalaisten osalta. Puurakenteiden lisäksi rakennuksissa on myös muilla materiaalivalinnoilla varmistettu, että ne vastaavat kestäviä, nykyaikaisia ja ympäristöystävällisiä vaatimuksia.
Teknisiltä ratkaisuiltaan uudisrakennukset on toteutettu muun muassa tuulettuvilla alapohjilla – mikä on korkeiden radonkaasupitoisuuksien alueella tärkeää – sekä erillisjäähdytyksellä.
Myrskylässä valmistellaan parhaillaan kunnan ensimmäistä ilmastosuunnitelmaa. Miten puurakentaminen huomioidaan suunnitelmassa?
Valmisteilla olevaan ilmastosuunnitelmaan on kirjattu, että kestävää puurakentamista edistetään mahdollisuuksien mukaan uudis- ja peruskorjausrakentamisen yhteydessä. Hiilinielujen vahvistamisen tavoitteiksi ja toimenpiteiksi on kirjattu, että Myrskylän kunta voi kaavoituksella ja maankäyttöpolitiikalla ohjata yhdyskuntarakennetta ja erilaisten toimintojen sijoittumista ilmastotavoitteet huomioiden. Lisäksi Myrskylän kunnanvaltuusto käsittelee ilmastosuunnitelman loppuvuodesta.
Puurakentamisen edistäminen kaavoituksessa ei ole uusi toimenpide Myrskylässä. Miten sitä on jo tähän mennessä edistetty?
Puurakentamista on edistetty kaavoituksella ja kaavamuutoksilla. Myrskylän keskustan eteläisessä osassa olevan Kylänpääntien asemakaavamuutoksen yhteydessä on määritetty, että uudisrakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali on maalattu lauta tai hirsi.
Pientaloalueet ovat erityisen otollisia puurakentamiselle. Vaikka kunta ei voi suoraan vaikuttaa siihen, mistä materiaaleista yksityiset pientalot rakennettaan, kunta pyrkii ohjaamaan yrityksiä kaavaratkaisuilla. Esimerkiksi Kirkkojärvi–Syväjärvi-osayleiskaavassa on Syväjärven rannan läheisyyteen muodostettu uusi ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettu erillispientalojen alue seitsemälle rakennukselle, johon voidaan rakentaa erillispientaloja ja niihin liittyviä talousrakennuksia sekä palveluja ja ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja.
Lisäksi Kirkkojärvenrannan asemakaavamuutoksessa, aiempi asemakaavan mukainen erillispientalojen alue on muutettu asuinpientalojen alueeksi siinä tarkoituksessa, että kunta voi tarjota edellytykset pienehköjen asuntojen yhtiömuotoista toteutusta varten. Rakentamistapaa ohjataan voimassa olevan asemakaavan rakentamistapaohjeen hengessä.
Millaisia uudis- tai muita puurakennuskohteita Myrskylässä on tiedossa seuraavaksi?
Myrskylän kunnassa on vaje hyväkuntoisista vuokra-asunnoista, joten seuraava painopiste on kohdistaa toimenpiteet tämän tarjonnan parantamiselle. Hankkeiden toteuttamisessa tukeudutaan yhteistyöhön yritysten kanssa.
