Soile-Maria Linnemäki hymyilee kadulla sylissään pino paperikasseihin ja läpinäkyviin pusseihin pakattuja vaatteita. Hän onnistuu vaivatta kättelemään ja avaamaan lukitun oven, pudottamatta ainoatakaan tavaraa.
Astumme sisään Mariankadun lainaamoon yli postiluukun kautta palautettujen vaatteiden. Tummaksi maalatut seinät ja leikkisät vaaterekit luovat lämpimän värimaailman. Tuntuu kuin olisi sukeltanut omaan vaatekaappiin.
”Me haluttiin, että tällä on mukava fiilis. Kotoisa ja avoin ilmapiiri kaikille kumpparisankareille.”
Linnemäki on Suomen ainoa vaatepuutarhuri ja Vaatepuu maan ainoa vaatelainaamoketju. Yrityksen missio on edistää jakamistaloutta ja kannustaa ihmisiä pohtimaan suhtautumistaan pikamuotiin.
Lainaamoja on Järvenpäässä, Tampereella, Helsingissä, Heinolassa sekä Turussa. Lainaajaksi pääsee ostamalla puolen vuoden mittaisen jäsenyyden.
Vastuullisuus keskeinen kriteeri
Vaatepuun valikoima koostuu pääasiassa suomalaisten suunnittelijoiden ja merkkien laatuvaatteista. Lainattavana on niin Ivana Helsingin kuin Katri Niskasen mekkoja sekä Lumoan paitoja. Myös tarjolla olevat asusteet ovat suomalaista designia, kuten Yo Zen korvakorut ja Marita Huurinaisen sandaalit.
Vaatepuun rekkeihin suomalaiset vaatteet ovat valikoituneet pitkälti niiden vastuullisuuden johdosta. Linnemäki kuvaa tyytyväisenä kuinka helppoa lainaamon arvomaailman jakavien kotimaisten toimijoiden kanssa on tehdä yhteistyötä. Apua saan nopeasti niin pesuohjeisiin kuin kysymyksiin vaatteiden taustasta tai tuotanto-olosuhteista.
Meillä on monien merkkien kanssa sovittu, että he soittavat mulle kun tarjolla on esim. kakkoslaatua tai viimeisten mallistojen niitä viimeisiä kappaleita, joita voi olla vaikea myydä. Näitä vaatteita mä sitten ostan tänne lainattavaksi kiertotalousajattelun mukaan.
Kaikki Vaatepuun lainavaatteet eivät kuitenkaan ole uusia eikä kaikkien vastuullisuutta pysty täysin varmistamaan. Linnemäki kääntää puheen Vintage -vaatteisiin, joiden kohdalla vastuullisuuskysymykset ovat uusia vaatteita monimutkaisempia.
”Vaikka suurin osa vintagesta onkin lähituotantoa, ovat esimerkiksi valmistuksessa käytetyt värjäysaineet tai tuotanto-olosuhteet lähes mahdottomia selvittää. Tästä syystä en voi sanoa, että kaikki Vaatepuulta lainattavat vaatteet olisivat vastuullisia.”
Linnemäki korostaakin, että vaatteiden lainaaminen itsessään on vastuullista toimintaa ja vintage -vaatteiden pitäminen kierrossa parempi valinta kuin pois heittäminen ja uuden vaatteen hankkiminen.
Jatkuva lainaaminen vaatii vaatteelta paljon
Vastuullisen tuotannon ohella toinen tärkeä kriteeri valittaville vaatteille on kestävyys. Lainaamokäyttöön ei kelpaa mikä tahansa heikosta materiaalista valmistettu tuote, sillä vaatteen tulee kestää käyttöä ja kulutusta. Kestävyys on tärkeää arvo myös ympäristön kannalta, joskaan kestävin vaate ei aina ole ympäristöystävällisin.
”Esimerkiksi polyesteri on sellainen materiaali, että piru vaan kun se kestää. Täytyy olla melkoinen pesusöhläri että saa tärveltyä siitä tehtyjä vaatteita! Toisaalta taas polyesteri on materiaalina huono ympäristön näkökulmasta.”
Kestävyys ei siis ole mustavalkoinen asia. Materiaalikestävyyden ohella on arvioitava myös vaatteen ajattomuutta ja istuvuutta mahdollisimman monelle lainaajalle.
Olennaista on myös hyvä huolenpito, mistä kielii se, että useat vaatteista ovat olleet kierrossa koko lainaamon viisivuotisen elämän ajan.
”Kun vaate oikeasti suunnitellaan ja mietitään hyvin, ja kun mun aivan ihanat asiakkaat pitävät niistä huolen, niin kyllä ne vaan kestää kierrossa vuodesta toiseen.”
Vaatteet kiertävät Vaatepuun viiden toimipisteen välillä pitäen valikoiman monipuolisena. Ne viipyvät aina hetken kussakin liikkeessä ja kun vaatteen lainausinto hiipuu, siirtyvät ne seuraavaan kaupunkiin. Vaatteita korjataan, mutta enemmän käytönjälkiä sisältävät vaatteet päätyvät myyntiin Järvenpään liikkeen second hand -osastolle.
Kaikkien yhteinen vaatekaappi
Vaatelainaamossa ollaan kuin kotona. Turhaa jäykistelyä ei tarvita ja puhumaan kannustetaan. Asiakaspalvelun periaatteena on että jokainen myymälän asiakas kokee tulleensa palvelluksi, eikä kenenkään tarvitse lähteä lainaamosta laiminlyötynä – ei edes miesten.
”Meillähän on enimmäkseen naisten mallistoja täällä, mutta mä olen nähnyt monien miesten päällä meidän vaatteita! Vaikka meidän jäsenyys on henkilökohtainen, niin tiedän että meidän naispuoliset jäsenet ovat lainanneet omalle puolisolleen vaatteita ja se on tosi hauska kun he lähettävät siitä kuvia.”
Tulevaisuudessa Vaatepuu saattaa tarjota lainavaatteita myös miehille, mutta Linnemäen mukaan siihen on vielä matkaa. Tällä hetkellä toimintaa viedään voimakkaasti verkkoon ja tarkoituksen on kehittää toimiva sähköinen lainausjärjestelmä. Linnemäki haluaakin ajatella, että palvelu on myös nykyisessä muodossaan tarkoitettu kaikille sukupuoleen katsomatta.
”Eräskin stailisti stailas meidän vaatteilla yhden miespuolisen rap -artistin musavideon, eli just sellaista genret pois -ajattelua, että mitä hiton väliä. Se oli todella hyvä musavideo ja mä vaan katoin, että tuolla menee toikin paljettitakki. Toimii ihan sairaan hyvin!”
Linnemäki naurahtaa ja suoristaa henkareissa roikkuvia paitoja. Vielä on muutama tunti aikaa asetella mukana tuodut vaatteet rekkeihin ja valmistautua vaatekaapin avaamiseen.
Toimijat ja hankkeet
