Hankkija
Askerin kunta Norjassa, Akershusin läänissä. 57 000 asukkaan Asker on Oslon naapurikunta.
Hankinnan kohde
Askerin kunta hankki erittäin energiatehokkaan uimahallin, joka valmistui vuonna 2017. Valmiissa uimahallissa on 8-ratainen allas, terapia-allas, kuntosali ja sosiaalitiloja. Lisäksi hallissa on katsomo uimakilpailuja varten. Uimahalli on mitoitettu 200 uimarille ja kaikkiaan 400 käyttäjälle kerrallaan. Uimahallin bruttoala on 5039 m2 ja lämmitetty hyötyala (pois lukien tekniset tilat) on 4121 m2.
Hankinnan arvo
Uimahallin hinnaksi tuli 277 milj. Norjan kruunua (n. 28 M€). Projekti sai tukea Enovalta (Norjan ympäristö- ja ilmastoministeriön alainen toimija), Norjan kulttuuriministeriöltä sekä Innovasjon Norgelta. Ulkopuolista tukea myönnettiin yhteensä n. 52 milj. NOK (5,3 M€).
Hankinnan tavoite
Uudesta uimahallista haluttiin energiatehokas, jotta hankinta tukisi Askerin kunnan ilmastotavoitteita. Uimahallin tuli palvella hyvin kuntalaisia, joista tärkeimmiksi käyttäjäryhmiksi tunnistettiin ennalta Askerin uimaseura sekä Askerin kunnan koululaiset. Uimahalli rakennettiin lähelle merenrantaa luonnonkauniille alueelle, jossa kuntalaiset ulkoilevat mielellään. Rakennukselta haluttiin laadukasta arkkitehtuuria, maisemaan sointumista ja sijoittelua, joka ei haittaisi alueen virkistyskäyttöä.
Päästötavoitteiden suhteen pääpaino oli alun alkaen energiatehokkuudessa eikä materiaalien päästöissä. Hankintaprosessin aikana Holmenin uimahalli otettiin pilottikohteeksi Oslon ja sen lähikuntien yhteiseen FutureBuilt -kehitysprojektiin, jossa rakennusten päästöt pyritään puolittamaan kolmella osa-alueella: energiankulutus, rakennusmateriaalit ja rakennukseen liittyvä liikenne. FutureBuilt -ohjelmaan liittymisen myötä myös uimahallin rakennusmateriaalien sekä liikenteen päästöjen pienentäminen otettiin mukaan tavoitteisiin. Suuria muutoksia ei rakennusmateriaalien osalta enää ehditty tehdä, mutta liikenteen päästöjen pienentämistä tavoiteltiin onnistuneesti.
Hankintaan osallistuneet tahot ja toimijat
Kunta toimi uimahallin hankkijana ja kävi hankinnan yhteydessä laajoja markkinavuoropuheluita alan yritysten kanssa. Rakentamisurakassa toimi kaiken kaikkiaan yhdeksän yritystä: pääurakoitsija sekä kahdeksan aliurakoitsijaa. Energiasuunnittelussa tehtiin alusta alkaen yhteistyötä Norjan teknillisen yliopiston (NTNU) kanssa. Rahallista tukea hankkeeseen kunta sai usealta taholta: Enovalta, Norjan kulttuuriministeriöltä sekä Innovasjon Norgelta. Vähähiilisyystavoitteiden osalta yhteistyökumppanina toimi FutureBuilt -kehittämisohjelma, jossa itsessään mukana 10 osapuolta: kuntia, valtionhallintoa, rahoituslaitoksia ja rakentamisen alan järjestöjä.
Rakennuksen käyttäjät eli kuntalaiset otettiin huomioon uimahallin suunnittelussa, ja he saivat vaikuttaa hallin ominaisuuksiin. Ennalta tiedettiin, että tärkeimmät käyttäjäryhmät olisivat paikalinen uimaseura sekä koululaiset. Uimaseuran toivomuksesta uimahallin ikkunoista ei tehty korkeita, sillä korkeat ikkunat saavat aikaan liian kirkkaat sisäolosuhteet ja aiheuttavat auringon heijastuksia vedenpinnasta. Pieni ikkunapinta-ala on myös energiatehokkuuden kannalta hyvä ratkaisu, joten tässä tapauksessa käyttäjien toivomus paransi energiatehokkuutta entisestään.
Koululaisryhmät puolestaan toivoivat, että uimahallissa olisi erillistä tilaa opiskeluun, jotta osa ryhmästä voi uida ja osa tehdä koulutehtäviä samaan aikaan. Tämäkin toivomus oli päästöjen kannalta edullinen. Kun useampi ryhmä voidaan kuljettaa uimahallille yhtä aikaa ja ryhmät voivat uida vuoron perään, tämä säästää liikenteen päästöjä verrattuna siihen, että jokainen ryhmä kuljetettaisiin uimaan erikseen.
Hankintamenettely
Hankintamenettely oli avoin tarjouskilpailu, jota pohjustivat laajat markkinavuoropuhelut.
HANKINTAPROSESSI
Hankinnan valmistelu ja markkinavuoropuhelu
Askerin kunta kokeili ensimmäisenä Norjassa innovatiivista hankintamenettelyä uimahallin rakentamisessa. Uimahallihankkeen suunnittelu käynnistyi 2012–2013. Alusta saakka mukana suunnitelmissa oli paikallisen uusiutuvan energian hyödyntäminen, ja esimerkiksi aurinkopaneelien tuottomahdollisuuksia arvioitiin jo tässä vaiheessa. Energialaskelmissa tehtiin yhteistyötä Norjan teknillisen yliopiston (NTNU) kanssa.
Markkinavuoropuheluita alettiin järjestää vuonna 2014. Markkinavuoropuheluita käytiin laajasti, sekä ryhmämuotoisesti että yhden toimijan kanssa kerrallaan. Ryhmämuotoisissa markkinavuoropuheluissa käsiteltiin allasratkaisuja, vedenpuhdistuksen ratkaisuja sekä eri allasvaihtoehtojen elinkaarikustannuksia. Ryhmämuotoisten tilaisuksien lisäksi kahdenkeskisiä tapaamisia järjestettiin kaiken kaikkiaan noin 50.
Avoin tarjouskilpailu käynnistyi vuonna 2015. Kaiken kaikkiaan tarjouskilpailujen kautta valittiin pääurakoitsija ja kahdeksan aliurakoitsijaa. Uimahalli valmistui vuonna 2017. Askerin kunta voitti uimahallihankinnastaan kunta-alan innovaatiopalkinnon ”Innovasjonsprisen 2017”, joka myönnettiin nimenomaan innovatiivisen hankintamenettelyn tähden.
Vähähiilisyyttä tukevat ratkaisut
Uimahalli on kokonaisuudessaan erittäin energiatehokas. Lämmitysratkaisu on ympäristön energiaa hyödyntävä maalämpö, jota varten uimahallissa on kaksi maalämpöpumppua ja kaikkiaan 15 maalämpökaivoa. Rakennuksen piha-alueella asfaltin alla on lämpökeräimiä, joilla auringon lämpöä johdetaan maalämpökaivoihin. Tällä tavalla kaivoja ”ladataan” kesäaikaan, jolloin niiden tuotto on parempi. Aurinkolämmön lisäksi hyödynnetään aurinkosähköä: uimahallin katolla on 500 m2 ja etelänpuoleisessa julkisivussa 150 m2 aurinkosähköpaneeleja. Näillä tuotetaan n. 10% tarvittavasta sähköenergiasta.
Rakennuksessa on passiivitason lämmöneristys ja edistynyt lämmöntalteenotto. Lämpöä otetaan talteen sekä poistoilmasta että käyttövedestä, ja lämmöntalteenottojärjestelmässä hyödynnetään myös lämpöpumppuja (3 kpl). Osassa altaasta pohja voidaan nostaa ylös altaan kanneksi, kun allas ei ole käytössä: tämä pienentää haihtumista veden pinnasta ja siten vähentää lämmönhukkaa. Lisäksi uimahallissa on käytössä älykkäät säätöjärjestelmät, LED-valaistus ja vettä säästävät suihkut.
Hankkeen alussa tavoitteiden asettelu painottui energiatehokkuuteen. Siinä vaiheessa, kun rakennusmateriaalien ja liikenteen päästöjen puolittaminen otettiin mukaan tavoitteisiin, rakennuksen arkkitehtuuriin ja pääasiallisin materiaalivalintoihin ei ehditty enää juurikaan vaikuttaa. Uimahalli on betonirakenteinen, mutta siihen valittiin vähäpäästöinen betoni. Pintamateriaalina hyödynnettiin tammipuisia levyjä.
Uimahalliin toteutettiin viherkatto, jolla olisi mahdollista kävellä ja oleskella. Tämä oli ratkaisuna päästöjä kasvattava eikä pienentävä, sillä sopiva viherkatto vaati suhteellisen massiivista betonirakennetta kestävyyden tähden. Kunta on kuitenkin ollut tyytyväinen viherkaton toteuttamiseen, sillä viherkatto on ollut suosittu oleskelupaikka, ja rakenteellisena ratkaisuna se on sopusoinnussa merenranta-alueen virkistyskäytön kanssa.
Uimahalli on hyvin julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen saavutettavissa. Hallin yhteyteen rakennettiin 102 pyöräpaikkaa ja vain 26 autopaikkaa. Autopaikkojen määrä on jopa 65% vähemmän kuin kunnallinen määräystaso normaalisti edellyttää. Tosiasiassa parkkipaikkojen vähäinen määrä ei liittynyt yksinomaan vähähiilisyystavoitteisiin, vaan oli myös väyläviraston vaatimus alueen erityislaatuisuuden tähden. Latausmahdollisuus asennettiin 10 sähköautolle, 16 sähköpyörälle ja 4 sähkömopolle.
Haasteet
Erittäin energiatehokas uimahalli oli suunnittelukohteena haastava, ja eri järjestelmien yhteispeli vaati vaivannäköä. Ympäristön energioiden hyödyntäminen onnistui pääasiassa erittäin hyvin, mutta aurinkopaneelien tuotto jäi hieman odotettua pienemmäksi varjostusten tähden.
Altaan nouseva pohja on osoittautunut hankalaksi puhdistuksen suhteen: kun pohja on nostettu ylös altaan kanneksi vaijerien varassa, automaattinen puhdistusrobotti on häiriintynyt vaijereista, eikä ole osannut puhdistaa pohjaa kannen alta. Uimahalli on toisinaan joutunut palkkaamaan sukeltajia kuuraamaan altaan pohjan.
Viherkaton käyttö huolestutti kuntaa etukäteen jonkin verran, sillä mahdollista häiriökäyttäytymistä pelättiin. Viherkatto onkin ollut hyvin suosittu, mutta ongelmia ei ole juurikaan ilmennyt. Grillaaminen ja koirien ulkoiluttaminen on jouduttu viherkatolla erikseen kieltämään.
Siinä vaiheessa, kun uuden uimahallin autopaikkojen vähäisyys tuli ensi kertaa julki paikallislehdessä, asia herätti paljon huomiota ja suurtakin vastustusta. Kun uimahalli otettiin käyttöön, autoparkkien niukkuus ei kuitenkaan käytännössä osoittautunut ongelmaksi. Kunta on sopinut, että tarvittaessa asiakkaat saavat käyttää läheisen ostoskeskuksen parkkipaikkaa, joka on uimahallilta 2 minuutin kävelymatkan päässä. Aiheen nostattama hetkellinen mediakohu oli jokseenkin konfliktihakuista, mutta pysäköinti ei ole käynyt erityisen vaikeaksi, vaikka uimahallin kävijämäärä on ollut odotettuakin suurempi.
Hyödyt, tulokset, vaikutukset
Energiatehokkaan uimahallihankinnan hyöty on ollut suuri. Uimahalli tarvitsee vuodessa ostoenergiaa n. 1,6 GWh, mikä merkitsee tavanomaiseen norjalaiseen uimahalliin nähden säästöä n. 1 GWh vuodessa. Askerin kunta säästää käyttökustannuksissa n. miljoona kruunua vuosittain. Kunta arvioi, että lisäinvestointi normaalia energiatehokkaampaan uimahalliin maksaa itsensä takaisin 10 vuoden kuluessa.
FutureBuilt -ohjelmassa pilottikohteet tavoittelevat päästöjen puolittamista niin energian, materiaalien kuin liikenteenkin osalta. Holmenin uimahallille päästövähennystavoite ylittyi energian osalta: käytönaikaisen energian päästöt vähenivät 65% tavanomaisen rakentamisen verrokkiratkaisuun nähden. Liikenteen päästöt vähenivät 35% ja rakennusmateriaalien päästöt vähenivät 17%. Materiaalivalintojen osalta ei ehditty tehdä merkittäviä muutoksia siinä vaiheessa hankintaa, kun materiaalien kasvihuonekaasupäästöt otettiin mukaan tarkasteluun. Kaiken kaikkiaan rakennuksen elinkaariset päästöt kuitenkin vähenivät 50% tavanomaiseen rakentamiseen nähden, eli kokonaisuudessaan päästöjen puolittuminen saavutettiin.
Hankkijan kommentti
”Jo hankinnan varhaisessa vaiheessa kävi selväksi, että energiatehokkuuden parantamiseen kannattaa investoida. Energiatehokkuuden asettaminen päämääräksi antoi meille paljon innoitusta ja oppimisen paikkoja, sekä jonkin verran haasteita rakennushankkeen aikana.
Haasteita aiheuttivat rakennuksen monimutkaiset tekniset järjestelmät ja ennen kaikkea niiden yhteenliittymät. Pääurakoitsija oli erittäin halukas löytämään hyvä ratkaisuja haasteiden ilmetessä. Hanketta kohtaan on ollut paljon kiinnostusta, ja olemme ylpeitä siitä, että olemme asettaneet uimahallien energiatehokkuudelle uuden mittapuun Norjassa.” -Vidar Nyhus, projektijohtaja, Askerin kunta
Keinot kiertoon
Holmenin uimahalli sai paljon julkisuutta Norjassa ennen ja jälkeen valmistumisen. Valmistumisvuonna 2017 uimahalli valittiin Norjassa vuoden rakennukseksi (”Årets Bygg 2017”) ja se sai samana vuonna myös norjalaisen kunta-alan innovaatiopalkinnon. Uimahallia on esitelty lukuisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa, mm. kansainvälisessä kaupunkikehityksen UrbanFuture -konferenssissa vuonna 2019. Kaiken kaikkiaan Askerin kunta on saanut hankintansa johdosta runsaasti positiivista huomiota, ja Holmenin uimahalli toimii innoittavana esimerkkinä muille kunnille, joilla on uimahallin uudisrakennushanke meneillään.
Lisätietoja
FutureBuilt -ohjelma (2019): “FutureBuilt: 10 years.” Juhlakirja.
Innovative anskaffelser / Hilde Sætertrø (2017): ”Asker fikk innovasjonspris for innovativ anskaffelse av svømmehall.” [6.6.2017]
“Holmen Swimming Pool. FutureBuilt pilot project, Asker 2017.” Esite.
“Holmen Aquatics Center / ARKIS Architects.”
Holmenin uimahalli FutureBuilt -ohjelman sivuilla, norjankielinen teksti: täällä
Holmenin uimahalli FutureBuilt -ohjelman sivuilla, englanninkielinen teksti: täällä
Lähteinä koosteelle on käytetty myös Holmenin kunnan edustajien esityksiä ja kommentteja tutustumisvierailulla Holmenin uimahalliin 24.5.2019.
Nyhusin kommentit suomennettu lähteestä: “Holmen Swimming Pool. FutureBuilt pilot project, Asker 2017.” Saatavilla: https://www.futurebuilt.no/content/download/14288/96273
Hankinnassa esimerkillistä: Toimiva hankintaprosessi: Loppukäyttäjien osallistaminen, Markkinakartoitus/-vuoropuhelu, Taloudellinen kestävyys: Elinkaarilaskelman hyödyntäminen, Ekologinen kestävyys: Vähähiilisyyden edistäminen, Energiatehokkuuden edistäminen
Alkuperäinen teksti: Energiatehokkaan uimahallin hankinta – Case Askerin kunta, Norja