Hiiliviljelyä tilannetajuisesti (HITTI) -hankkeessa kehitettiin hiiliviljelyä kahden alueellisen viljelijäryhmän voimin. Hanke alkoi maaliskuussa 2022 ja päättyi marraskuussa 2024. Sitä rahoitettiin Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuudesta. Työn koordinoinnista ja viestinnästä vastasi Baltic Sea Action Group (BSAG).
Hankkeen tarkoituksena oli sopeuttaa viljelysmenetelmiä vallitseviin olosuhteisiin vertaisoppimisen sekä jatkuvan mittauksen ja arvioinnin avulla. Näin saatiin tukea maanviljelijöiden päätöksentekoon muuttuvassa ja monimutkaisessa toimintaympäristössä. Ilmastonmuutos yleistää poikkeuksellisia äärisäitä ja lisää tilannetajuisen viljelyn tärkeyttä. Kuten hankkeeseen osallistunut viljelijäpariskunta Piia ja Petri Jokela totesivat hankkeen alkaessa, ”Omalla tilalla tulee entistä enemmän luottaa omaan näkemykseen viljelytoimenpiteiden oikea-aikaisuudesta ja unohtaa kalenterin katsominen.”
Hankkeessa oli kaksi ydinryhmää, jotka koostuivat noin seitsemästä maatilasta, joissa tarkasteltiin ja analysoitiin viljelymaiden maaperää aistinvaraisesti ja teknologiaa hyödyntäen. Viljelijät dokumentoivat toimenpiteitään ja välittivät niistä aktiivisesti tietoa lähialueen viljelijöille.
Uudistava viljely, jonka alle hiiliviljely kuuluu, on niin viljelijää kuin ympäristöä hyödyttävä tapa tuottaa ruokaa. Se parantaa maan kasvukuntoa, mikä tuottaa varmemman sadon ja lisää huoltovarmuutta koko yhteiskunnassa. Uudistava viljely lisää myös hiilensidontaa, tukee luonnonmonimuotoisuutta ja voi tuoda viljelijälle monenlaisia aineettomia hyötyjä, kuten henkistä hyvinvointia, ajan säästöä ja maanviljelyn imagon parantumista. Käytännössä HITTI -hankkeessa pilotoitiin hiilen sidontaa lisääviä viljelysmenetelmiä viljelijäryhmissä Pirkanmaalla ja Uudellamaalla.
Pirkanmaalla lisättiin maaperän hiilensidontaa tilannetajuisella laidunnuksella
Pirkanmaan pilotissa paikallinen viljelijäryhmä lisäsi maaperän hiilensidontaa tilannetajuisen laidunnuksen avulla. Eläinten siirtäminen usein laidunlohkolta toiselle mahdollisti lohkojen kasvustojen palautumisen laidunnuksen aiheuttamasta rasituksesta. Suurempi määrä yhteyttäviä kasveja johti maaperän hiilensidonnan kasvuun.
Tilannetajuisesta tai rotaatiolaidunnuksesta tunnistettiin muitakin hyötyjä. HITTI-hanketta suunnitellut ja Pirkanmaan ryhmää vetänyt tutkija Soja Sädeharju jakoi hankkeen päätösseminaarissa havaintojaan: ”Tilannetajuinen laidunnus saa eläimet voimaan paljon paremmin ja vasikat kasvamaan tasaisemmin. Eläinten päivittäinen käsitteleminen edistää niiden käsiteltävyyttä ja siten työturvallisuutta. Havaitsimme myös, että tällainen laidunnus vähentää lannanajoa, jolloin säästämme polttoainekustannuksissa.” Hän jatkaa: ”Monimuotoisuuden lisääminen tuo muutoinkin iloa, kun pelloilla näkee ötököitä ja lintuja.” Hankkeen päätyttyä Sädeharju korostaa:
Luonnon ja itsensä kuuntelu on tärkeintä tilannetajuisten päätösten tekemisessä. Tilannetajuisuutta tarvitaan muuttuvassa ilmastossa enemmän kuin koskaan. Yhdessä muiden viljelijöiden kanssa oman tekemisen kehittäminen on myös todella tärkeä asia.
Soja Sädeharju, tutkija, Itä-Suomen yliopisto
Hiiliviljely voi lisätä tilojen tuottavuutta
Laidunnus paransi yritysten tulosta keskimäärin 6 750 euroa vuodessa.
Pilotissa pystyttiin osoittamaan, että rotaatiolaidunnus voi olla taloudellisesti kannattavaa. Hankkeen tiloihin perustuneissa skenaarioaskelmissa huomioitiin eläinten hyvinvointikorvaukset, muuttuva työmäärä, sekä simuloitiin peltopinta-alojen muutokset tuotannossa. Hankkeen tiloihin kuului emolehmätiloja sekä lypsykarjatila. Simuloinnin tuloksena todettiin, että jokainen laidunpäivä säästi ruokintakustannuksia keskimäärin 102 euroa. Kaiken kaikkiaan laidunnus paransi yritysten tulosta keskimäärin 6 750 euroa vuodessa.
Tuloksia tulkitessa on kuitenkin muistettava niiden olevan tilakohtaisia, jolloin niiden yleistäminen on vaikeaa. Toisaalta jo se, että uusiutuva viljely ei lähtökohtaisesti heikennä tilojen kannattavuutta on erittäin positiivinen havainto.
Vertaisoppiminen on maanviljelijöille arvokasta
Uudenmaan viljelijäryhmä teki myös oman pilottinsa. He keskittyivät niin sanottujen vihreiden viikkojen maksimointiin, eli kasvipeitteen ylläpitämiseen pelloilla mahdollisimman pitkän ajan vuodessa. Sekä Pirkanmaan että Uudenmaan viljelijäryhmien tulosten seuraamiseksi eri alueiden peltolohkoille asennettiin Datasense Oy:n toimittamia sääasemia, maaperäsensoreita ja pohjaveden pinta-antureita. Niiden avulla tehtiin tarvittavia korjausliikkeitä viljelytoimenpiteisiin. Pilveen tallentuneita tuloksia hyödynnettiin myös tutkimuksessa.
Ydinryhmät sopivat mitä kenenkin pelloilla mitattiin, jotta kaikki pystyivät oppimaan toistensa pelto-olosuhteista. Vertaisoppiminen maanviljelijöiden välillä olikin hankkeen keskeisintä antia, jonka perusteella BSAG kokosi käsikirjan tilannetajuisen viljelyn kehittämisestä pienryhmissä (bsag.fi). Käsikirjaan on listattu tietoa uudistavan viljelyn hyödyistä ja koottu vaiheistetut ohjeet pienryhmätoimintaan. Siinä tarjotaan lisäksi työkaluja tulevien pienryhmätöiden tueksi.
