Joensuun ja Kirkkonummen seurakuntayhtymät on palkittu kesäkuun Hinkuteko-palkinnolla. Joensuun seurakuntayhtymä on tehnyt pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista ympäristötyötä kirkon ympäristödiplomiverkostossa ja yhdistänyt voimansa Joensuun kaupungin kanssa. Kirkkonummen seurakuntayhtymä on vähentänyt esimerkillisellä tavalla kiinteistökantansa lämmitysenergian- ja sähkönkulutusta muun muassa digitaalisen etäoptimointijärjestelmän avulla.
Seurakunnilla merkittävä kiinteistöomaisuus
Seurakunnat omistavat noin 6 000 kiinteistöä, mm. kirkkoja, seurakuntataloja ja leirikeskuksia. Ne käyttävät vuosittain noin 256 miljoonaa euroa rakennustensa hoitoon ja ylläpitoon. Hinku-raadin mukaan kirkko vaikuttaa merkittävällä tavalla seurakuntien ilmastotyöhön ympäristöjärjestelmänsä välityksellä. Tämän lisäksi seurakunnat tekevät arvokasta työtä historiallisesti merkittävien rakennusten säilyttämiseksi.
Kirkkonummen seurakuntayhtymän esimerkki osoittaa, että seurakunnat ovat löytäneet ratkaisuja myös vanhojen kirkkojen energiankulutuksen pienentämiseen.
Jarmo Linjama, kehitysinsinööri, Syke
Seurakuntien kiinteistöissä on usein vanhentuneita sähkölämmitteisiä järjestelmiä kuten penkinaluslämmittimiä, jotka voivat olla hyvinkin vaikeakäyttöisiä ja herkkäsäätöisiä. Rakennuksia helposti ylilämmitetään. Seurakuntien yhdistymisten myötä hallinnoitavien kiinteistöjen väliset matkat ovat myös kasvaneet, jolloin resurssit eivät tahdo riittää lämpötilojen säätelyyn vaihtelevan ja satunnaisen käyttötarpeen mukaan. Historiallisesti merkittävät rakennukset ja niiden arvokas esineistö asettavat suuria vaatimuksia korjausremonteille.
”Kirkkonummen seurakuntayhtymän esimerkki osoittaa, että seurakunnat ovat löytäneet ratkaisuja myös vanhojen kirkkojen energiankulutuksen pienentämiseen ilman että arvokas rakennusperintömme vaarantuu”, kehitysinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Joensuun seurakuntayhtymällä laajat ilmastokumppaniverkostot
Joensuun seurakuntayhtymä omistaa ja hallinnoi useita kiinteistöjä. Kiihtelysvaaran seurakuntatalon vuonna 2016 valmistunut laajennus yhdisti kahden kiinteistön toimintoja yhteen rakennukseen. Laajennuksen yhteydessä talon lämmitysmuoto vaihdettiin öljystä maalämpöön. Joensuun seurakuntakeskuksessa tehtiin samoihin aikoihin ilmanvaihdon perusparannus ja uusittiin lämmönvaihdin. Rantakylän kirkossa uusittiin kerralla vanhat lamput LEDeiksi. Myös muissa seurakunnan rakennuksissa valaistusta on systemaattisesti uusittu.
Joensuun seurakuntayhtymällä on kirkon ympäristödiplomi. Se on seurakuntia varten kehitetty ympäristöjärjestelmä, joka auttaa niitä ilmastonmuutoksen hillintään ja ympäristökasvatukseen liittyvässä työssä. Diplomi on voimassa viisi vuotta ja mukana on noin sata seurakuntaa.
Hinku-raati pitää erityisen positiivisena Joensuun seurakuntayhtymän ja Joensuun kaupungin välistä yhteistyötä ilmastoasioiden eteenpäin viemisessä. Seurakuntayhtymä liittyi Joensuun seudun ilmastokumppanuusverkostoon ja allekirjoitti julkisen ilmastositoumuksen. Ilmastotyötä tehdään siten aktiivisesti yhdessä laajemman kumppaniverkoston kanssa.
Kirkkonummen seurakuntayhtymä säästää rahaa ja aikaa lämmityksen etäoptimoinnilla
Kirkkonummen seurakuntayhtymä on esimerkillisellä tavalla hakenut ratkaisuja kiinteistöihin, joissa lämmityksen tarve on kausittaista.
Pohjois-Kirkkonummella sijaitsevaan, vuonna 1823 rakennettuun Haapajärven hirsikirkkoon on huhtikuussa asennettu OptiWatin suorasähkölämmityksen etäoptimointijärjestelmä. Hirsikirkko on suojeltu kohde, joten suuret energiaremontit eivät ole mahdollisia.
”Kirkko oli aiemmin ympärivuotisesti käytössä ja lämmityskaudella kului paljon sähköä siihen, että kylmää rakennusta lämmitettiin viikonloppuisin tilaisuuksia varten. Sisälämpötilan jatkuva vaihtelu talvikaudella aiheutti myös kirkon rakenteisiin suurta kosteusrasitusta”, Kirkkonummen seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Anna Antikainen sanoo.
Kokemukset ovat tähän mennessä olleet erittäin lupaavia. Etähallittava ja älykäs järjestelmä säästää huomattavan paljon aikaa ja vaivaa, sillä se optimoi ennalta kiinteistön lämpötilan ottaen huomioon ulkoiset sääolosuhteet ja sähkön hinnan.
”Uuden järjestelmän avulla olemme voineet ohjata lämmitystä hyvinkin tarkasti keväällä, mutta varsinaisesti pääsemme testaamaan järjestelmän tehokkuutta ja sen tuomaa säästöä ensi talven aikana”, Antikainen sanoo.
Haapajärven hirsikirkon lisäksi sähkölämmityksen etäoptimointijärjestelmä aiotaan ottaa käyttöön Räfsön leirikeskuksessa vielä tänä vuonna. Keskuksessa on seurakuntayhtymän suurin yksittäinen sähkön kulutus – noin 300 000 kWh vuodessa, ja se sijaitsee saaressa, mikä tekee lämpötilojen säätämisen erityisen haasteelliseksi.
Lämpöä tuotetaan myös ilmalämpöpumpuilla, ja suunnitteilla on myös aurinkopaneelien asennus.
”Olemme laskeneet, että aurinkopaneeleiden tuottamalla sähköllä katamme suuren osan sähkön kesäaikaisesta käytöstä, joka aiheutuu pääosin leirikeskusten keittiöiden kylmälaitteista. Leirikeskuksen henkilökunta on ottanut toiminnan kehittämisen pääteemaksi energiansäästön ja ympäristöasiat: sekajätettä pyritään tuottamaan mahdollisimman vähän, metalli, lasi ja muovi kierrätetään ja biojätteet kompostoidaan”, Antikainen sanoo.
Olemme laskeneet, että aurinkopaneeleiden tuottamalla sähköllä katamme suuren osan sähkön kesäaikaisesta käytöstä.
Anna Antikainen, Kirkkonummen seurakunnan kiinteistöpäällikkö
Seurakuntayhtymä on lisäksi tehnyt järjestelmällisesti LED-valaistusremontteja ja investoinut uusiutuvaan energiaan. Ilmalämpöpumpuilla on joissain kiinteistöissä saavutettu jo 20-30 prosentin energiakulutussäästöjä.
Myös arkkitehtonisesti merkittävän, akateemikko Juha Leiviskän suunnitteleman Kirkkonummen seurakuntatalon ensi vuonna alkavan peruskorjauksen suunnittelussa korostetaan energiataloudellisia ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja – aurinkopaneeleita on toivottu sinnekin.
Toimijat ja hankkeet
