Nollahukka -blogin ja Zero Waste –jäähyväiset jätteille -kirjan kirjoittaja Otso Sillanaukee onnistui mahduttamaan koko vuoden jätteensä yhteen hillopurkkiin. Kuinka hän teki sen ja miten meistä jokainen voisi tehdä vähän enemmän ja kuluttaa vähän vähemmän?
Sillanaukee pitelee kädessään lasista hillopurkkia, johon hän on kerännyt vuoden aikana syntyneen sekajätteen. Purkissa on mm. lääkeliuskoja, hammaslankaimia, muutama hiivapussi ja nippu kaupan vaa’an viivakooditarroja. Sellaista jätettä jota hän ei pystynyt kierrättämään, kompostoimaan tai käyttämään uudelleen.
Elämäntapansa Sillanaukee on tiivistänyt viiden K:n malliin, josta hän myös kirjoittaa kirjassaan. Malli haastaa kieltäytymään, karsimaan, kierrättämään, kompostoimaan ja käyttämään uudelleen. Tarkoituksena ei ole elää niukkuudessa, vaan tehdä ainoastaan tarpeellisia ja mahdollisimman kestäviä hankintoja.
”Tämä mun roskapurkkini todistaa, että tänä päivänä ei ole mahdollista elää täysin jätteetöntä elämää – eikä meidän tarvitse elää. Tärkeintä on se, että me pyrimme tekemään omaa vaikutustamme vähentäviä päätöksiä”
Jätteeseen ja hävikkiin voi myös suhtautua resurssina. Esimerkiksi banaaninkuoret käyvät kenkien kiillottamiseen ja teepusseilla on helppo raikastaa ummehtunut jääkaappi. Sillanaukeen mukaan onkin tärkeää olla luova ja ajatella, että omalla panoksella voi aidosti vaikuttaa.
”Mä olen tällaisen elämäntavan myötä saanut rauhan omaan elämääni ja hyväksynyt sen, että mä teen kaiken mitä mä pystyn tekemään. Vaikka joku muuta lehdissä väittääkin, niin sillä on todellisuudessa iso vaikutus, että me muutamme kulutustottumuksiamme ja aktiivisesti pyrimme kiertotalouteen”