Kun Kaarinan Hovirinnan alueella sijaitsevassa taloyhtiössä tuli ajankohtaiseksi lämmönjakokeskusten lämmönsiirrinten uusiminen, mietittiin uudenlaista ratkaisua energiatehokkuuden parantamiseksi. Kaarinan Vuokratalojen omistamassa kaukolämpöön liitetyssä kohteessa päädyttiin toteuttamaan aiemmin samalla alueella sijaitsevassa kohteessa pilotoitua massavirtasäätöön perustuvaa lämmitysjärjestelmää jatkokehitettynä versiona. Kehittämistyössä on ollut mukana Aalto-yliopisto.
Lämmönjakokeskukset muutettiin matalalämpörengaslinjaksi
Hovirinnan Pehtorinkadun neljän rakennuksen muodostaman taloyhtiön energiaremontissa talojen lämmönjakoputket yhdistettiin samaan kiertoon niin, että vain yksi lämmönjakokeskus kolmesta uusittiin ja laajennettiin matalalämpörengaslinjaksi. Samanaikaisesti taloihin asennettiin poistoilmalämpöpumput, joiden avulla ilmanvaihdon hukkalämpö kerätään kaikista kiinteistöistä yhteen pisteeseen uudelleen kierrätettäväksi.
Taajuusmuuttujaohjatut lämpöpumput toimivat paine-eron avulla: kun paine nousee, pumpun tehoa lasketaan ja päinvastoin. Paine-eroja mitataan ilmanvaihtokoneiden etupuolella sekä tulo- ja poistopuolella sijaitsevilla mittareilla. Lämpö ohjataan ensin päälämmönsiirtimelle, sitten talokohtaisille lämmönvaihtimille, joissa pudotetaan kaukolämmön tulovesi noin 70 asteeseen. Siirtimien säätö tapahtuu pelkästään taajuusmuuttajapumpuilla, ei säätöventtiileillä.
Alueverkon lämmönjako tapahtuu siten, että menovirta kulkee rakennuksesta 1 kohteeseen 4. Paluuvirta kulkee järjestyksessä 4–1. Tällöin saadaan verkoston painehäviöt samansuuruisiksi ja massavirtasäätö parhaiten toimimaan.
Lämmitysenergian säästö jopa 60 prosenttia
Energiaremontin tuloksena on saatu pudotettua kaukolämmön tuloveden lämpötilaa ja parannettua kaukolämmön jäähtymää, mistä hyötyy myös kaukolämpöyhtiö. Tilausvesivirtaa on pienennetty ja sen ansiosta kaukolämmön perusmaksu on alentunut noin 5000 euroa/vuosi. Rengaslinjaa hyödyntämällä on saatu parannettua poistoilmalämpöpumppujen COP-arvoa. Pienentyneen ostolämmön myötä taloyhtiön CO2-päästöt pienenevät noin 40 tonnia vuodessa.
Tällä usean yhteistyötahon kehittämällä ratkaisulla kohteessa on saatu lämmitysenergian säästöä vuodesta ja lämmöntarpeesta riippuen 40–60 prosenttia. Ratkaisu sopii hyvin myös muille kaukolämmitteisille taloyhtiöille.
Tapio Mäkilä, T:mi Energiahallinta
Energiansäästövaihtoehtoihin kannattaa perehtyä hyvin
Asukkaille muutokset näkyvät ja tuntuvat eniten ilmanvaihdon aikaisempaa tasaisemmalla säädöllä ja asumisviihtyvyyden paranemisena. Kohteeseen tullaan vielä lisäämään CO-antureita, jotka säätelevät ilmanvaihdon määrää. Ilmanvaihtoon sisällytetään myös tuuli- ja kosteuskompensointi, jolloin mm. kovalla tuulella sisälämpötila nousee ja tuulen heiketessä vastaavasti sisälämpötilaa voidaan alentaa.
Maininki Oy:n Timo Laaksosen mielestä jo toinen Kaarinan Vuokrataloille toteutettu matalalämpörengaslinja sopii ratkaisuna hyvin kyseiselle alueelle.
Järjestelmän myötä on saatu kustannussäästöjä ja samalla myös vähennettyä lämmityksestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Ilmanvaihdon parantuminen lisää myös asukkaiden asumisviihtyvyyttä. Kiinteistön energiansäästöasiat kannattaa tutkia ja suunnitella etukäteen, eikä vain korjata esimerkiksi lämmönvaihdinta entiseen tapaan.
Timo Laaksonen, Maininki Oy
Kaarinan keskustassa Hovirinnan alueella sijaitsee useita taloyhtiöitä, jotka on rakennettu eri vuosikymmenillä. Pehtorinkadulla sijaitsevan neljän rakennuksen muodostama taloyhtiö on rakennettu vuosina 1972–1974. Se on Kaarinan Vuokratalojen omistuksessa ja liitettynä kaukolämpöön. Taloihin on tehty vuosien kuluessa useita remontteja, mm. julkisivu- ja putkiremontit sekä rakennettu lisäkerros ja hissit.
Toteuttajat
Aalto-yliopisto, T:mi Energianhallinta, Kaarinan Vuokratalot, Kolmeks Oy. Toteutus on tehty kehittämishankkeena ja tavoitteena on tehdä ratkaisusta levitettävä konsepti.
Toimijat ja hankkeet
