Vuonna 2020 Kontiolahden kunnan maankäytön työntekijät joutuivat pohtimaan, mitä tehdä entiselle Kyyrönsuon sadan hehtaarin turvetuotantoalueelle. Vapo Oy:ltä kunnalle palautuneen turvesuon suurimmaksi ongelmaksi koettiin vesitalous. Veden luontaista virtausta oli muutettu ojittamalla ja saatu kuivatettua laajoja suoalueita turvetuotantoa varten. Ojituksessa arvokkaan lähdepuron uomaa oli muutettu ja puron vesi oli ohjattu kulkemaan suo-ojia pitkin kohti Siilaisenpuroa ja sitä kautta Pyhäselkään.
Arvokas lähdepuro kuntoon
Ensimmäiseksi päätettiin kunnostaa valtakunnallisesti arvokas Paskolähteenpuro. Työn periaatteena oli, että puro saa hakea oman luontaisen reittinsä, mitään ojaa tästä ei tehty, kertoo ennallistamistöistä vastaava vesistö- ja luontokunnostusalan yrittäjä Janne Raassina. Ennallistettua aluetta on 1,2 kilometriä ja kokonaisuudessaan lähdepuro on 1,8 kilometriä pitkä. Varsinainen Paskolähde sijaitsee yksityisen omistajan mailla. Työ tehtiin ympäristöministeriön Kunta-Helmi -elinympäristöjen ennallistamishankkeen rahoituksella vuonna 2021.
Suomessa ei tiettävästi ole montaa kohdetta, jossa on näin pitkällä alueella ennallistettu lähdepuroa.
ympäristöpäällikkö Antti Suontama, Kontiolahden kunta
Kosteikkoja entiselle turvesuolle
Kyyrönsuon lakkautetulle turvesuolle on tehty myös kosteikkoja. Kosteikkoja on rakennettu patoamalla eli nostamalla vedenkorkeutta ja luomalla mosaiikkimaisia avovesialueita. Alavimpien osien lammikoiden ympärille on tehty penkereitä alueen tiiviistä pohjasavesta. Alueet eivät soveltuisi metsänkasvatukseen ilman merkittävää lisäkuivatusta ja ojitus saattaisi aiheuttaa happamuusongelmia alapuoliseen vesistöön. Alueelle jää kosteikkojen rakentamisen jälkeen avointa turvesuon pohjaa, joka on tarkoitus metsittää hiilinieluksi ja osalle koeistutetaan sammalta. Kosteikon rakentaminen tehtiin Pohjois-Karjalan Ely-keskukselta saadun vesienhoitoavustuksen turvin vuosina 2022-23.
Kyyrönsuon ennallistamiskohteina on viisi kosteikkoallasta (18 ha), lähdepuron uusi uoma ja metsitettävä kuivempi suoalue sekä sammaleen koeistutusalue.
Kohti luonnontilaista suota ja kenties retkeilyä
Puron ennallistamisen tarkoitus on palauttaa muokatun lähdepuron uoma kohti luonnontilaa. Viileä lähdevesi muuttaa ennallistetun puronvarren elinympäristöä ja kuljettaa sinne Paskolähteestä ja sen alapuolisesta 600 metrin luonnontilaisesta osuudesta lähdeympäristön kasvien siemeniä ja eliöstöä. Uuden uoman varteen on istutettu tervaleppiä ja kuusia, jotta puro ja sen lajisto saavat tarvitsemaansa varjostusta. Itä-Suomen yliopisto on mukana tekemässä seurantatutkimusta, miten luonnontilaisen lähdepuron kasvit leviävät uudelle rakennetulle uomalle. Tutkijat ovat kartoittaneet kasveja ja siirtoistuttaneet niitä.
Lähdepohjaisuus tarkoittaa lajistollista aarreaittaa, joka pääsee nyt kukoistamaan ja leviämään Kyyrönsuolle. Perustetulta kosteikolta löytyy tulevaisuudessa lajikirjoltaan ja määrältään laaja joukko vesilintuja.
vesistö- ja luontokunnostusalan yrittäjä Janne Raassina
Kosteikkojen tehtävänä on pidättää turvetuotantoalueelta tulevia vesiä ja parantaa niiden laatua. Kosteikon hyödyt alkavat näkyä heti, kun tulvien aiheuttamat ylivirtaamat tasaantuvat, ravinteet sekä kiintoaineet sitoutuvat alueelle eikä hiilidioksipäästöjä enää vapaudu ilmakehään.
Kunnan suunnitelmissa siintelee retkeilijät ja opastetun retkeilyreitin rakentaminen. Mahdollisuuksia alueella on vaikka mihin ja jo olemassa olevia rakenteita olisi helppo hyödyntää. Herkkä lähdepuron ympäristö on oma lukunsa, sen hyödyntäminen ja esittely vaatii harkintaa.
ympäristöpäällikkö Antti Suontama, Kontiolahden kunta
Toimijat ja hankkeet
