Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjassa eli ASKI-hanke edistää kiertotaloutta palvelumuotoilun keinoin. Hankkeessa on kolme painopistettä: biojätteen lajittelun tehostaminen, asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut ja kiertotalouden karttapalvelu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja se toteutetaan ajalla 1.3.2023-30.6.2025.
Biojätteen lajittelun tehostaminen Etelä-Karjalassa on erityisen merkittävää siksi, että täällä erilliskerätty biojäte hyödynnetään Kukkuroinmäen biokaasulaitoksessa. Biokaasulaitoksen kapasiteetti riittäisi nykyistä suuremman biojätemäärän käsittelyyn, jolloin lajittelua tehostamalla voitaisiin lisätä alueen hiilineutraalin liikennebiokaasun tuotantoa, sekä tuottaa mm. mineraalilannoitteita korvaavia kierrätyslannoitetuotteita alueen maatalouteen, teollisuuteen ja viherrakentamiseen. Useissa Etelä-Karjalan kunnissa biojätettä on erilliskerätty jo 90-luvulta saakka, ja Etelä-Karjalan laajuinen biojätteen erilliskeräysvelvoite on ollut voimassa vuodesta 2002. Silti biojätettä päätyy kuivajätteen sekaan edelleen merkittäviä määriä.
Biojätteen lajittelun tehostamiskampanjaa toteutetaan kohdennetusti maaseudulla ja kaupunkialueella. Kaupunkialueen kokeiluun osallistui 8 kerrostaloa, joissa oli sekä vuokra että omistusasuntoja. Kampanjassa kaikille taloille jaettiin postiluukuista tiedotteita kampanjasta, kaksikieliset lajitteluohjeet, biojäteopas sekä biopusseja muiden materiaalien kanssa. Kaikki asukkaat saivat osallistua vapaaehtoiseen puhelinhaastatteluun biojätteen lajittelusta ja osallistujat saivat palkinnoksi elokuvaliput. Kampanjassa toteutettiin näiden lisäksi eri toimenpiteitä eri taloille. Kahden talon asukkaille jaettiin ilmaisia lajitteluastioita. Kahden talon jätekatoksiin asennettiin postilaatikot, josta sai käydä hakemassa ilmaisia biojätepusseja. Kolmen talon asukkaille järjestettiin asukastilaisuus piha-alueella. Tilaisuudessa oli lajitteluneuvontaa, mölkyn peluuta, onnenpyörä ja pientä syötävää tarjolla.
Ennen ja jälkeen kampanjan tehtiin koostumustutkimukset kuivajätteestä. Näiden perusteella oli tarkoitus arvioida kampanjan vaikutuksia. Koostumustutkimuksia tehdessä huomattiin, että otanta oli hyvin pieni ja tuloksiin vaikutti paljon sattumanvaraisuus. Jokaisesta kerrostalosta tutkittiin ainoastaan yksi kuivajäteastia, joka oli voinut täyttyä pitkälti esimerkiksi yhden asunnon siivouksesta tai muutosta. Vaikka talokohtaiset tulokset eivät olleet täysin luotettavia, niin tutkimuksen kokonaisuudesta saatiin hyvää tietoa. Biojätettä oli kuivajätteen seassa yli 30 % ja sen määrä oli hiukan noussut kampanjan jälkeen.
Kampanjan vaikutuksia arvioitiin lisäksi asukkaiden haastatteluilla ja palautekyselyllä. Kaikkiin asuntoihin jaettiin kutsut puhelinhaastatteluun ja osallistujiksi toivottiin asukkaita, jotka eivät lajittele jätteitä. Haastatteluihin osallistuvat kokivat jätteiden lajittelun tärkeänä. Positiivista palautetta tuli kampanjan aikana jaetuista lajitteluastioista. Ilmaisten biojätepussien jakaminen koettiin myös hyvänä, mutta biojätepussien pieni koko ei ollut kaikille mieluista. Haastateltavat pitivät tärkeänä tällaista kampanjaa ja kokivat tiedottamisen lajittelusta tärkeänä. Haastatteluissa esille tulleita kommentteja: Harmittaa, kun osa naapureista ei lajittele, lajittelusta tärkeää tehdä elämäntapa, positiivisen kautta kannustettaisiin asennemuutokseen ja lisää biojätepusseja saa pudottaa postiluukusta.
Biojätteen lajittelun tehostaminen on tärkeää ja siitä tiedottaminen lisää asukkaiden tietoisuutta asiasta. Etelä-Karjalassa biojätteen erilliskeräys on erittäin tärkeää biokaasulaitoksen takia.
Lisätietoja
- Kirjoittajat: Marjo Maijanen ASKI-hanke, Maria Jokela ASKI-hanke, Miika Alatalo Canemure-hanke
- Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa – ASKI (lab.fi)
