Syksyllä 2022 noin 600 esi- ja alakouluikäistä aloittaa opintiensä Järvenpään upouudella Harjulan kampuksella. Pitkä elinkaari oli tavoitteena kaikissa koulun suunnitteluratkaisuissa, jotta kampus toimii joustavasti eri käytössä seuraavat 100 vuotta. Myös hiilijalan- ja hiilikädenjälki on laskettu.
Koulua lämmitetään ja jäähdytetään maalämmöllä ja -kylmällä, eli kesäisin ylimääräistä lämpöä ohjataan tiloista maaperään varastoon. Maalämpö tuottaa noin 70 prosenttia koulun lämpöenergiasta, ja varalla on sähkön tulistuskattila. Sähkönkulutusta seurataan osa-alueittain mittaroimalla, ja kulutusta karsivat esimerkiksi valaistuksen läsnäolotunnistimet ja ilmanvaihdon automaattinen olosuhdesäätö. ”Seuraamme rakenneantureilla rakennuksen kosteustasapainoa ja lämpötilaa sekä rakenteiden kuivana pysymistä ainakin seuraavat 10 vuotta”, Rinne sanoo.
Luokattomuus tukee lasten yksilöllistä kehitystä
Ekologisen vastuun rinnalla sosiaalinen kestävyys on erottamaton osa Harjulan kampuksen arvoja. Lapset on jaettu kampuksen sisällä kolmeen soluun, eräänlaiseen kyläkouluun. Lapsi käy samaa solua seitsemän vuotta aina eskarista kuudenteen luokkaan saakka. Jokaisessa solussa opiskelee kaiken ikäisiä lapsia, ja joustavasti koottuja opetusryhmiä ohjataan yhteisopettajuuden hengessä.
”Se tukee yhteisöllisyyttä ja jokaisen lasten yksilöllistä kehitystä”, toteaa Harjulan koulun rehtori Tarja Edry. Myös kynnys päiväkodin ja alakoulun välillä madaltuu. Opetuksessa huomioidaan, että kaikki oppiminen tapahtuu hyppäyksittäin. ”On tavanomaista, että jotkut esikouluikäiset lukevat sujuvasti ja toiset vasta harjoittelevat aakkosia. Siksi tarvitaan joustavia oppimispolkuja.”
Luokatonta ensi- ja alkuopetusta on kehitetty Harjulassa jo viiden vuoden ajan. Tavoitteena on, ettei lapsia lokeroitaisi tietyn ikäryhmän mukaan, vaan jokaisen saisi kehittää taitojaan omista lähtökohdistaan käsin. Edryn mukaan tiukka ikäluokkajako voi saada lapsen vertailemaan itseään muihin, mikä vaikuttaa itsetuntoon haitallisesti. ”Jos ensimmäiset luokat saa käydä kahdessa, kolmessa tai neljässä vuodessa, jokainen on tasaisemmin valmis 3. luokalle.”
Ulkona oppiminen kannustaa ylös pulpetista
Harjulan kampuksella lapsia kannustetaan ylös pulpeteista ja liikkeelle, esimerkiksi ulkona oppimisen avulla. Lähes kaikki Harjulan opettajat ovat saaneet ulkona oppimiseen koulutuksen, ja mikä tahansa aine voidaan pitää ulkona. ”Moni luokka viettääkin ulkona vähintään yhden päivän viikossa säästä riippumatta. Se vaatii vain oikeat varusteet ja katoksellisia ulkotiloja”, Edry sanoo.
Ulkona oppimiseen kannustaa myös Harjulan kampusta ympäröivä luonto pitkospuineen, järvineen ja luonnonsuojelualueineen. Lisäksi ulkoilua tuetaan pitkillä liikuntavälitunneilla. ”Lapset voivat lainata ulkoliikunta- ja sirkusvälineitä toisten oppilaiden ylläpitämästä ulkovarastosta, mikä tukee yhteiskäyttöä ja jakamista.”
Tärkeimpiä tavoitteita oli tilojen monikäyttöisyys
Tarja Edry, Harjulan koulun rehtori
Opettajat osallistuivat Harjulan kampuksen suunnitteluun alusta asti. ”Opettajuus on murroksessa, ja opetuskäytännöt muuttuvat niin vauhdilla, etteivät suunnittelijat voi tietää, mitä toiminnallisuuksia kouluissa tarvitaan”, Edry sanoo. Tärkeimpiä tavoitteita oli tilojen monikäyttöisyys. ”Kampuksen piha-alueet ja sisätilat toimivat iltaisin ja viikonloppuisin myös kaikkien järvenpääläisten harrastuspaikkana, joten tiloja pitää olla helppo muokata.”
Myös lapset osallistettiin tulevan koulunsa suunnitteluun muun muassa Unelmien koulu -projektilla. Lasten toiveet näkyvät koulun värimaailmassa, ja eri solut on nimetty kasvillisuusvyöhykkeiden mukaan tundraksi, sademetsäksi ja aavikoksi. Lapset pääsivät myös valitsemaan pihalle telineet ja koulun taideprojektin toteuttajan. ”Taiteilija Maria Duncker piirsi lasten ideoiden pohjalta pihalle taiteellisen talon, jossa voi leikkiä sisällä ja kurkkia ulos lasten kehittelemistä rei’istä.”
Yhteystiedot:
Tarja Edry, rehtori
Järvenpään kaupungin Harjulan koulu
tarja.edry(a)jarvenpaa.fi
Puh. 040 315 2320
Lisätietoa:
Lue lisää Harjulan kampuksesta Järvenpään kaupungin sivuilta:
