Joensuun seudulla kertyy vuosittain puunkantoja uusien asuinalueiden sekä teiden ja muun infran rakentamisen takia. Kevättalvella 2022 puunkantoja kuljetettiin Kontiolahden ja Joensuun rajalla sijaitsevalta maa-ainesasemalta läheiselle ja vastaperustetulle Kyyrönsuon kosteikolle, joka toimi aiemmin Vapo Oy:n turvesuona. Ennen vuoden 2022 energiakriisiä puunkantojen kysyntä energiapuuna oli heikkoa Pohjois-Karjalassa ja kysyntä muuttui merkittävästi Ukrainan sodan seurauksena. Kaikkiaan Kyyrönsuon kosteikolle sijoitettiin yli 3,5 tuhatta kuutiota puunkantoja.
Toiminnan tarkoituksena oli saada varastoihin kertynyt puubiomassa pois maa-ainesasemilta, jossa ne lahoavat ja maatuvat varastoissa. Maatuessaan kannot vapauttavat sisältämänsä hiilen hiilidioksidina ja metaanina ilmakehään.
Kannot kuljetettiin jäätien kautta kosteikolle
Kunta osti puunkantojen kuljetuksen yksityiseltä kuljetusyritykseltä. Yritys rakensi jäätien kosteikolle ja aurasi tien. Kannot kuljetettiin kuorma-autoilla kosteikolle kevättalvella, kun jäätie oli tarpeeksi kantava. Tämän jälkeen kaivinkone ”asensi” puunkannot kosteikon isoon ojaan ja pääkosteikkoon. Periaatteena oli upottaa kannot mahdollisimman syvälle veteen, jotta pääosa juurakoista on vedenpinnan alla ja näin päästöt jäävät vähiin.
Puunkannot saatiin haudattua hiilivarastoksi entisen turvetuotantoalueen suohon pohjavesipinnan alapuolelle, jossa biomassa voi säilyä jopa tuhansia vuosia ja varastoi hiilen turvallisesti.
Selvitys kantojen hautaamisen ilmastotaseesta
Menetelmän ilmastohyötyä vähentää kantojen hautaamiseen vaatima kuljetus ja konetyö. Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti kantojen hautaamisen ilmastotaseen kunnan toimeksiannosta. 15 vuoden tarkastelujaksolla vältetään CO2e-päästöjä satoja tonneja vuosittain. Tarkkaa määrää ei voida arvioida, sillä kantojen lahoamisesta vesistössä ei ole tarpeeksi tietoa. Toimenpide on kuitenkin perusteltu, sillä vaikka kantoja lahoaisikin, on hautauksen päästöt erittäin vähäiset saavutettuun päästövähenemään verrattuna.
Päästölähteestä hiilivarastoksi ja vedenpuhdistajaksi
Koska puunkannot olivat päästölähteitä maa-ainesasemalla, oli parempi, että ne sijoitettiin kosteikolle, jossa kannoista tuli hiilivarastoja. Toisena hyötynä oli, että kannot puhdistavat kosteikon vesiä. Kosteikko oli äskettäin perustettu entiselle turvetuotantoalueelle, jossa vesitalouden parantaminen oli ennallistamistyön tärkeimpiä tavoitteita. Kunta sai toimintaan valtion vesiensuojeluavustusta Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kautta.
Toimijat ja hankkeet
