E18-moottoritien myötä Kisakallion urheiluopisto päätti laajentaa toimintaansa, jolloin investointi uuteen lämpökeskukseen muodostui välttämättömäksi. Ennen opiston tilat lämpenivät kevyellä polttoöljyllä. Vertailtuja vaihtoehtoja olivat öljylämmityksen ja järvilämmön ohella mm. maakaasu ja pelletti. Pelletti olisi ollut toinen ympäristöystävällinen ja kustannustehokas vaihtoehto, mutta järvilämpöön päädyttiin mm. käytön helppouden ja positiivisemman imagon takia (ei lämpökeskuksen savupiippuja tai pellettirekkaliikennettä). Myös jäähdytyksen toteuttaminen samalla järjestelmällä oli lämpöpumpun etu.
Järjestelmässä on kolme kappaletta lämpöpumppuyksiköitä, joiden yhteenlaskettu lämpöteho on 900 kW. Lämpöpumpuilla hoidetaan sekä tilojen lämmitys että lämpimän käyttöveden tuotanto. Lämmönkeruuputkisto on toteutettu kahdella keräyspiirillä, joissa kummassakin on 15 x 400 m putkikenttä järvessä. Putkiston yhteispituus järvessä on 12 km, ja putkistossa kiertää keräysliuos, joka on 25 % etanolia. Putket on ankkuroitu kohteen edustalla olevan Lohjanjärven pohjaan noin kymmenen metrin syvyyteen. Lisä- ja varalämpö tuotetaan kahdella kevytöljykattilalla, joista toisessa on savukaasun lämmön talteenotto lämpöpumpun liuospiiriin.
Vuosittainen lämmöntuotanto lämpöpumpuilla on 3200-3700 MWh vuosina 2009-2012, kun taas öljyllä tuotettu lämpö on vaihdellut välillä 550-935 MWh. Lisäksi lämpöpumppujärjestelmällä on tuotettu vuosittain 200-300 MWh jäähdytystä, joka on käytännössä ilmaista energiaa. Vuositason lämpökerroin voisi olla korkeampi, mikäli opiston rakennuskanta olisi alunperin voitu suunnitella lämpöpumpulla lämmittämisen lähtökohdista, mutta olemassaolleiden rakennusten lämmitysolosuhteet rajoittavat COP:n noin tasolle 2,5. Silti kohteessa on saavutettu merkittäviä säästöjä ja päästövähennyksiä.
Kisakallion urheiluopisto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan ja ylläpitää ympäristöpolitiikkaa joka ohjaa opiston toimintaa: http://www.kisakallio.fi/kisakallio/ymparistoarvot.html
Toimijat ja hankkeet
