Paltamon kunta teki lämmitystapamuutoksen viimeiseen öljylämmitteiseen kiinteistöön

Paltamon Kivakan ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö
Paltamon kunnan entinen nuorisotalo vaihtui öljylämmityksestä ilma-vesilämpöpumppuun kesällä 2022.

Paltamon kunta vaihtoi entisen nuorisotalon lämmitysmuodon ilma-vesilämpöpumppuun kesällä 2022. Tämän jälkeen kunnalla ei ole enää yhtään öljylämmitteistä kiinteistöä suorassa omistuksessa. Vaihtoon kannustivat energialaskelmat, investointituki ja päästövähennys.

Paltamon kunta sai entisestä nuorisotalostaan energialaskelmat vuonna 2021. Laskelma osoitti silloin, että lämpöpumppu- ja pellettiratkaisut maksaisivat itsensä takaisin alle kahdeksassa vuodessa öljylämmitykseen nähden. Vertailussa oli myös mukana sähkölämmitysjärjestelmä Infraheat, jonka takaisinmaksuajaksi laskettiin 12 vuotta. Energialaskelman teki Kahina-hanke.

Investointituki oli 35 prosenttia, jonka myönsi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Tukiprosentti määräytyi korkeaksi, koska Paltamon kunta kuuluu kuntien energiatehokkuussopimuksen piiriin (KETS). Vinkin tuen antamisesta antoi Kahina-hanke.

Lämmitystapamuutos vähentää myös kasvihuonekaasupäästöjä noin yhden suomalaisen päästöjen verran vuosittain. Paltamon kunnalle päästöjen vähentäminen on tärkeää. Kunta kuuluu Hinku-kuntaverkostoon, jonka tavoitteena on vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Miksi valittiin juuri ilma-vesilämpöpumppu?
Ilma-vesilämpöpumppu valikoitui Paltamoon lämmitysmuodoksi neljästä syystä: huolettomuus, kustannukset, kiinteistön ikä ja päästöt. Paltamossa erityishuomio annettiin kiinteistön iälle. Haluttiin, että tarvittaessa koko lämmitysratkaisu on hyödynnettävissä muualla, jos kiinteistö puretaan.

Lämpöpumpuista on esitetty kysymys, mitkä ovat lämpöpumpun valmistuksen päästöt, ja milloin ne kuittaavat valmistuksensa päästöt takaisin. Tuomas Niskanen Kahina-hankkeelta haluaa tuoda huomion oleellisempaa päästökysymykseen eli mitkä ovat päästöt koko elinkaaren aikana. Jos Paltamon entinen nuorisotalo lämmitettäisiin kokonaan sähköllä, olisivat vuosittaiset päästöt noin 4 700 kg CO2-e. Toisin sanoen sähkölämmityksen vuosittaiset päästöt olisivat melkein yhtä paljon kuin yhden henkilöauton valmistuksen päästöt. Tuomas kysyykin, mitä pari sataa kiloa painavan lämpöpumpun valmistuksen päästöt merkkaisivat isossa kuvassa, jos suora sähkölämmitys tuottaisi joka vuosi melkein yhden henkilöauton valmistuksen päästöt.

Pitävätkö energialaskelmat paikkansa energiakriisin aikaan?
Maailman tilanne on muuttunut paljon alkuperäisten laskelmien ajankohdasta. Onkin aiheellista kysyä, olisiko joku toinen lämmitysmuoto ollut parempi Paltamoon. Tuomas Niskanen Kahina-hankkeelta vastaa: ”Ilma-vesilämpöpumppu on edullisempi kuin öljylämmitys niin kauan, kun sähkön keskihinta on alle 39 senttiä per kilowattitunti.”

Laskelmien päästövähennysvaikutukset ovat sen sijaan muuttuneet. Ilma-vesilämpöpumpun tuottama energia on puhtaampaa vuosi vuodelta, koska Suomessa tuotetun sähkön päästökerroin laskee vuosittain.

Toimijat ja hankkeet

Jätä kommentti

Voit etsiä loikkia yhdellä tai useammalla hakusanalla. Haku kohdistuu loikkien sisältöön ja metatietoihin, kuten kategorioihin, asiasanoihin ja sijaintiin. Hakemalla esimerkiksi "ilmastoloikka porvoo" löytyvät kaikki Porvoon kaupungista raportoidut ilmastoloikat. You can search for leaps matching one or more terms. The search targets both content and metadata such as categories, keywords, and location. For example, by searching for "climate leap Porvoo" you will find all the climate leaps reported in the city of Porvoo.