Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK sekä Ruukki Construction käyttävät HAMK:in Hämeenlinnan kampukselle rakennettua n. 1500 m2 hallia tutkimus-, kehitys- ja opetustarkoituksiin. Suomen ensimmäisessä lähes nollaenergiahallissa suunnittelua ja rakentamista ohjasi päämäärä toteuttaa rakennus, joka on investointina kilpailukykyinen ja jonka käyttö tulee edulliseksi koko sen elinkaaren ajan.
Tavoitteena oli myös täyttää nollaenergiarakennuksen vaatimukset jo vuonna 2015. Jotta tavoitteeseen päästiin, energiatehokkuuden ohjaukseen ja kokonaisuuden hallintaan kiinnitettiin erityistä huomiota koko hankkeen ajan suunnittelusta toteutukseen. Lopullisen suunnitteluratkaisun E-luku alitti myöhemmin tarkentuneen vaatimustason yli 30%:lla.
Energiantarpeen minimointia ja päivänvalon hyväksikäyttöä
Rakennuksessa pilotoitiin useita uusia tuotteita ja teknisiä ratkaisuja. Energiantarvetta on saatu minimoitua mm. erittäin hyvällä rakennuksen vaipan ilmatiiveydellä ja optimoiduilla eristepaksuuksilla seinä- ja kattoelementeissä. Lisäksi rakennuksessa on hyödynnetty tehokkaasti päivänvaloa. Esim. eteläjulkisivulla on käytetty suuria polykarbonaatista valmistettuja ikkunoita. Nämä niin sanotut päivänvaloikkunat vähentävät valaistusenergian tarvetta ja eristävät lämpöä hyvin, jolloin myöskään kesäisin auringon lämpösäteet eivät kuumenna tiloja, mutta antavat tilaan miellyttävät valaistusolosuhteet ilman häikäisyä.
Innovatiivisia lämmönhallintamenetelmiä
Lämmitys ja viilennys hoidetaan uudella, rakenteisiin esteettisesti hyvin integroituvalla säteilyyn perustuvalla järjestelmällä. Uusiutuvaa energiaa on hyödynnetty innovatiivisesti. Maalämpöjärjestelmä perustuu energiapaaluihin, missä rakennuksen lattian alla olevat teräksiset perustuspaalut on hyödynnetty maaenergian keräämiseen.
Hallin teknisen tilan katolle on asennettu katteeseen integroidut aurinkolämpökeräimet, jotka keräävät auringon lämpöenergiaa ja siirtävät sen energiapaaluilla maaperään. Maaperä toimii pariston tavoin kausiluonteisena lämmönvarastona ja sitä hyödynnetään sekä lämmityksessä että jäähdytyksessä. Rakennus tuottaa myös osan tarvitsemastaan sähköenergiasta aurinkosähköpaneeleilla, jotka muodostavat samalla näyttävän julkisivun rakennukselle.
Energia- ja kustannustehokkuus käsi kädessä
Elinkaarilaskelmat osoittivat, että yli 50% tavanomaista rakennusta energiatehokkaampi ratkaisu on myös liiketaloudellisesti kannattava sijoitus. Rakennuksen arkkitehtuurissa on päästy näyttävään lopputulokseen mm. integroimalla uusiutuvan energian tuottoa osaksi rakennuksen julkisivua ja kattoa.
2 ajatuksia aiheesta “Nollaenergiahalli HAMK Ohutlevykeskus”
Mielenkiintoinen rakennus ja siinä käytetyt ratkaisut. Noita päivänvaloikkunoiden toimintaa en kuitenkaan joko ihan täysin ymmärrä tai selostus ontuu. Jos päivänvaloa pääsee ikkunasta sisälle, niin kyllä se käsittääkseni myös lämmittää rakennusta kesäisin, koska valosäteily muuttu lämpösäteilyksi vasta sisällä rakennuksessa. Ikkunoiden hyvä lämmöneristys auttaa toki lämmityskaudella vähentäen lämmön hukkaa. Onko paremminkin niin, että ko. ikkunat päästävät valoa (energiaa) tais suoraa valoa ylipäätään vähemmän sisään verrattuna tavanomaisiin ikkunoihin?
Hei Teemu, ja kiitos hyvästä kysymyksestä! Välitimme kysymyksesi loikan kirjoittajille ja he vastasivat näin:
”Green Building Council Finland on toimittanut nämä jäsentensä ja yhteistyökumppaneidensa ratkaisut Syken palveluun, joten emme suoraan voi vastata Ruukin tai HAMKin puolesta. Lisätietoa tästä hankkeesta ja sen ratkaisuista löytyy osoitteesta http://www.greatestzero.com. Kohdassa Indoors mainitaan mm. ’The large surface area and directionality to South and West of the windows reduce the need for artificial lighting. The polycarbonate windows used provide pleasant lighting conditions and reduce heat leakage.’ Tarkempia tietoja kohteesta saa tilattua sivulta löytyvällä lomakkeella.”