Vatajankoski ja Polar Night Energy ovat yhteistyössä rakentaneet Kankaanpäähän innovatiivisen pilottikohteen, jossa lämpöä varastoidaan hiekka-akkuun. Satakunnassa ensimmäisenä maailmassa kaupalliseen käyttöön otettu uuden teknologian pilottikohde on herättänyt huomiota ympäri maailmaa ja onkin erinomainen esimerkki yhdestä mahdollisesta tavasta varastoida energiaa tulevaisuudessa.
Käytännössä lämpövarastona toimii terässäiliö, jonka sisään on asennettu Polar Night Energyn patentoitu lämmönsiirtojärjestelmä. Tämän jälkeen säiliö on täytetty hiekalla ja yhdistetty sähkö- ja kaukolämpöverkkoon.
Hiekka-akun sisältämää hiekkaa lämmitetään sähkövastusten avulla jopa 600 asteiseksi, hyödyntäen varsinkin sellaisia hetkiä jolloin sähkön hinta on alhainen. Hiekka-akun avulla voidaankin esimerkiksi pienentää teollisuuden energiakustannuksia ja energian saatavuuteen sekä hintavaihteluihin liittyviä riskejä.
Kankaanpäässä vuoden 2022 kesästä saakka käytössä olleen akun lämmitysteho on 100 kW ja lämmön varastoimiskyky kokonaisuudessaan 8 MWh. Varastoitu lämpö hyödynnetään kokonaisuudessaan Kankaanpään kaukolämpöverkossa ja akkuun varastoidulla lämpöenergialla voidaankin lämmittää vuositasolla joitakin kymmeniä omakotitaloja.
Käytännössä varastoidulla lämmöllä voidaan siis vähentää kaukolämmön tuotannossa esimerkiksi turpeen käyttöä polttoaineena, jolloin akkua hyödyntämällä voidaan vähentää vuosittain kaukolämmön tuotannon CO2-päästöjä. Hiekka-akun tuotanto vuositasolla on Vatajankosken arvioiden mukaan noin 700 MWh. Turpeen poltosta aiheutuvien hiilipäästöjen ollessa noin 387 kg/MWh, hiekka-akun avulla saavutettava päästövähennys voikin tällöin vastata vuositasolla noin 271 tonnin CO2-päästövähenemää, jos vastaava määrä energiaa tuotettaisiin polttamalla turvetta voimalaitoksessa.
Kankaanpään pilottikohteessa hiekka-akku on yhdistetty alueen kaukolämpöverkkoon, mutta vastaavia akkuja on mahdollista käyttää missä tahansa sähköverkon alueella. Kankaanpäässä hiekka-akun yhteydessä on toiminnassa myös datakeskuksissa syntyvää hukkalämpöä hyödyntävä pilottikohde, josta saatavaa matalamman lämpötilan vettä lämmitetään hiekka-akun avulla vastaamaan kaukolämpöverkon vaatimaa veden lämpötilaa.
Koko Kankaanpään CO2-päästökehitys on ollut yhteneväinen Satakunnan yleisen päästökehityksen kanssa, verrattaessa vuoden 2021 päästöjä Hinku- vertailuvuoden 2007 päästötasoon. Satakunnan päästöt ovat tällä aikavälillä laskeneet kokonaisuudessaan 39 prosenttia, kun Kankaanpään vastaava lukema on 42 prosenttia.
Kankaanpään kaukolämmön päästöt ovat laskeneet tällä aikavälillä noin 75 prosenttia, joka on Satakunnan keskitasoa huomattavasti enemmän. Koko Satakunnassa kaukolämmön päästöt ovat laskeneet vuodesta 2007 57 prosenttia.
Lisätietoja
Artikkelin kirjoittaja: Henna Puromäki, Canemure -hanke, Satakunnan ammattikorkeakoulu