Karkkilan kaupunginkirjasto osallistui syksyllä 2023 selvitykseen, jossa tarkasteltiin eri kokoisten yleisten kirjastojen hiilijalanjälkiä. Selvityksen toteutti vastuullisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Gaia osana Helsingin kaupunginkirjaston Yleisten kirjastojen ympäristötyö näkyväksi ja teräväksi -hanketta (2023). Tarkasteluun osallistui yhteensä 13 kirjastoa ja 3 kirjastoautoa. Laskennassa kävi ilmi, että pienten kirjastojen kuten Karkkilan kaupunginkirjaston hiilijalanjälkeä kasvattavat erityisesti lämmitys ja asiakkaiden liikkuminen. Hiilijalanjälkilaskenta inspiroi kirjastoa ideoimaan vaikuttavia päästöjä vähentäviä toimenpiteitä ja kädenjälkitarkastelu auttaa hahmottamaan kirjaston myönteisen vaikutuksen yhteiskuntaan.
Karkkilan kaupunginkirjaston suurin päästölähde on kaukolämpö
Karkkilan kaupunginkirjaston hiilijalanjälkilaskenta laskettiin vuonna 2023 Helsingin kaupunginkirjaston Yleisten kirjastojen ympäristötyö näkyväksi ja teräväksi -hankkeessa. Laskenta toteutettiin vuoden 2022 päästötiedoista ja siinä huomioitiin kansainvälisen GHG-protokollan mukainen laskentastandardi. Laskennassa otettiin näin ollen huomioon protokollan mukaiset scope 1, 2 ja 3, eli kirjaston merkittävimpiä päästölähteitä tarkasteltiin suoria ja epäsuoria päästöjä sekä ostoenergiasta aiheutuvia epäsuoria päästöjä.
Karkkilan kaupunginkirjaston hiilijalanjälki on 2023 laskennan perusteella 108 tCO2e. Tulos kertoo, kuinka paljon kirjaston toiminnasta aiheutui kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2022. Merkittävin osa päästöistä (38 %) syntyy ostoenergian suorista päästöistä. Karkkilan kirjaston tapauksessa ostoenergian päästöt syntyvät kokonaan kaukolämmöstä, sillä kirjastossa käytetään ympäristöystävällisesti tuotettua sähköä. Toiseksi suurin päästölähde on asiakkaiden liikkuminen (37 %). Myös ostetut tuotteet ja palvelut korostuvat päästöjakaumassa (15 %). Laskentaan kuitenkin liittyy lähtötietoihin liittyviä epävarmuuksia.
– Asiakkaiden liikkumisesta johtuvat päästöt olivat yllättävän suuret. Omaa raakadataa ei asiakkaiden liikkumisesta ole kerätty, vaan laskennassa on käytetty Karkkilan osalta kansallisen henkilöliikennetutkimuksen arviota, kertoo Karkkilan kirjaston johtaja Mila Hulsi-Heathfield.
Yllättäen kirjojen kuljettamisestä johtuvat päästöt jäivät pieneksi, vaikka Karkkilan kaupunginkirjaston valikoimissa olevia kirjoja kuljetetaan Karkkilan, Vihdin ja Lohjan Lukki-kirjastojen välillä. Myös esimerkiksi jätteiden ja töihin matkustamisen hiilijalanjälki on kirjastossa huomattavan pieni. Tulokset auttavatkin pohtimaan, millaisilla toimenpiteillä voisi päästöjen vähentämisessä olla suurin vaikutus.
– Esimerkiksi pyöräkatokset voisivat rohkaista ihmisiä liikkumaan pyörällä moottoriajoneuvon sijaan. Tilapalvelun kanssa taas olemme pohtineet, saisiko kirjaston energiatehokkuutta parannettua asentamalla energiakalvot kattoikkunoihin, jotka ovat jo melko iäkkäät, Hulsi-Heathfield pohtii.
On myös hyvä havaita, että kirjasto on osa kaupunkirakennetta ja sen tuottamiin päästöihin vaikuttavat kirjaston omien päätösten ja toiminnan lisäksi myös paikalliset olosuhteet. Kaukolämmön osalta kirjaston hiilijalanjälkeen vaikuttavat merkittävästi paikallisen kaukolämmöntuottaja Nevelin toiminta ja erityisesti se, millä polttoaineilla kaukolämpö tuotetaan. Nevelillä on monien kaukolämmöntuottajien tapaan hiilineutraaliustavoite, jonka mukaan se tavoittelee päästötöntä energiantuotantoa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen toteutuessa myös Karkkilan kaupunginkirjaston kokonaispäästöt pienenevät. Tästä huolimatta päästöttömän energian säästäminen on järkevää jo kustannussyistä.
Karkkilan kirjastossa kokeillaan muovittamattomuutta ja käytetään ympäristöystävällistä sähköä
Karkkilan kirjastossa ympäristöasioihin on kiinnitetty huomiota jo ennen hanketta. Kirjastossa on muun muassa vähennetty muovin käyttöä kirjojen suojaamisessa ja hankittu ympäristöystävällisesti tuotettua sähköä.
Muovin käytön vähentämisessä seurattiin Kuopion kaupunginkirjaston esimerkkiä: Kuopiossa aloitettiin vuonna 2019 aineiston muovittamattomuuskokeilu. Karkkilan kaupunginkirjasto aloitti oman kokeilunsa järjestämällä asiakkaille kirjanäyttelyn, jossa kerrottiin syitä kirjamuovin vähentämiselle. Muovittamattomuus esimerkiksi säästää työaikaa ja rahaa, vähentää muovin käyttöä ja helpottaa elinkaaren lopussa aineiston poistoa ja kierrätystä. Kirjastossa on myös todettu, että aineistoa, joka vanhentuu nopeasti, on turha muovittaa, samoin kuin aineistoa, jolla on jo valmiiksi kovat kannet. Aivan kaikesta muovituksesta Karkkilan kaupunginkirjastossa ei toistaiseksi ole kuitenkaan luovuttu.
– Erityisesti aikuisten tietokirjat näyttävät kestävät hyvin ilman muovitustakin, mutta erityisesti kaunokirjallisuuden puolella kaunis paperinen suojapäällinen on osa lukuelämystä ja se halutaan jatkossakin pitää siistinä muovittamalla, Hulsi-Heathfield toteaa.
Karkkilan kirjastossa on myös kokeiltu aineiston muovittamista biomuovilla. Biomuovi on kasvipohjainen kalvo, joka valmistetaan uusiutuvista luonnonvaroista eikä se sisällä lainkaan fossiilisia raaka-aineita. Valitettavasti kirjojen muovittajat harmittelivat, että biomuovi on hankalampaa työstettävää kuin perinteinen kirjamuovimme. Asiakkailtakin on tullut palautetta siitä, että perinteinen mattamuovi on mukavampi kirjaa käsissä pidellessä.
Kädenjälki kuvaa myönteistä vaikutusta yhteiskuntaan
Yleisten kirjastojen ympäristötyö näkyväksi ja teräväksi -hankkeessa tarkasteltiin hiilijalanjäljen lisäksi hiilikädenjälkeä. Hiilikädenjälki tarkoittaa tuotteen tai palvelun mahdollisuutta vähentää sen käytössä syntyviä ilmastopäästöjä. Aikaisemmassa vuoden 2020 hankkeessa kirjastojen kädenjälkeä oli tarkasteltu laadullisesti ja laskennallisesti, ja vuonna 2023 tarkastelua tarkennettiin ja kädenjäljelle määritettiin indikaattoreita. Tavoitteena oli auttaa kirjastoja viestimään ja hyödyntämään kädenjälkitietoa.
Karkkilan kaupunginkirjastossa on kädenjälkiajattelun mukaisesti havaittu, että kirjastotoiminta on kaiken kaikkiaan hyvin linjassa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa, sillä kirjaston pääasiallinen tarkoitus eli kirjat eivät mene vain yhden ihmisen nautittavaksi. Kirjastot tarjoavat maksutonta valikoitua sisältöä, mikä edistää mahdollisuutta hyvään koulutukseen. Kirjastot ovat myös tärkeä osa kestäviä kaupunkeja ja yhteisöjä, sillä ne tarjoavat avoimia maksuttomia tiloja sekä mahdollisuuden erilaisen harrastustoiminnan järjestämiseen. Kirjastoilla on myös rooli ja paikka ympäristönmuutosta koskevan tiedon välittäjänä. Kaikkia edellä mainittuja kädenjälkitekijöitä voidaan seurata tunnusluvuilla ja mittareilla, jolloin niistä viestiminen helpottuu ja tieto on helpommin hyödynnettävissä päätöksenteossa.
”Kirjaston palveluiden käyttö voi auttaa asiakkaita oman hiilijalanjäljen alentamisessa. Kirjaston kirja luetaan usein jopa 100 kertaa ennen poistoa tai kierrätystä.”
– Mila Hulsi-Heathfield, Karkkilan kirjaston johtaja
Hanke tarjoaa hiilijalanjälkilaskurin kaikille Suomen kirjastoille
Hankkeen päätyttyä Karkkilan kaupunginkirjastolla on käytössään laskuripohja, jolla laskenta voidaan jatkossa toteuttaa itsenäisesti. Kun laskurissa käytettävien tietojen keruuseen sai hankkeessa tukea, laskurin käyttö on jatkossa helppoa.
– Pienessä yksikössä on haasteellista löytää aikaa tietojen keräämiseen. Toisaalta kun tiedonkeruun on kertaalleen tehnyt, seuraavilla kerroilla tietojen hankinta sujuu hieman nopeammin. Mielenkiintoista olisi pystyä tekemään laskelma vuosittain ja seurata kehitystä, Hulsi-Heathfield kertoo.
Laskurin käyttöä ei ole rajoitettu vain hankkeessa mukana olleille kirjastoille, vaan sen voi ottaa käyttöönsä kaikki Suomen kirjastot.
Yleisten kirjastojen ympäristötyö näkyväksi ja teräväksi -hanke
- Hiilijalanjälkilaskenta ja kädenjälkitarkastelu toteutettiin osana Helsingin kaupunginkirjaston Yleisten kirjastojen ympäristötyö näkyväksi ja teräväksi -hanketta (2023).
- Hiilijalanjälkilaskentaan ja kädenjäljen tarkasteluun osallistui yhteensä 13 kirjastoa ja 3 kirjastoautoa. Kirjastokohtaisten hiilijalanjälkilaskelmien perusteella hankkeessa laskettiin pienten, keskisuurten ja suurten kirjastojen kansallinen hiilijalanjälki.
- Kirjastokohtaisten hiilijalanjälkien perusteella Gaia Consulting Oy laski Suomen kirjastojen keskimääräisen kansallisen hiilijalanjäljen. Lisäksi tulosten perusteella laskettiin erilaisia tunnuslukuja kuten kirjastolainan ja kirjaston kävijän hiilijalanjälki.
- Hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama.
Lisätietoja ja linkkejä
Kirjastonjohtaja Mila Hulsi-Heathfield, mila.Hulsi-Heathfield@karkkila.fi
- Karkkilalainen (11.1.2024): Karkkilan kirjaston hiilijalanjälki selvitettiin (karkkilalainen.fi)
- Yleisten kirjastojen ympäristötyö näkyväksi ja teräväksi -hankkeen esittely (kirjastot.fi)
- Lisätietoja hankkeen tuloksista ja linkki kirjastojen hiilijalanjälkilaskuriin (excel) (kirjastot.fi)
Toimijat ja hankkeet
