Lappeenrannan Uniori-toiminta tuo tieteen lasten arkeen eskarista lähtien

Lappeenrannan kaupunki ja LUT-yliopisto käynnistivät vuonna 2017 Junior Universityn eli Uniori-toiminnan. Sen tavoitteena on tarjota tiede- ja kestävyyskasvatusta tasavertaisesti kaikille kaupungin lapsille ja nuorille. Uniori-toiminta on osa paikallista opetussuunnitelmaa, joten se velvoittaa kaikkia alueen kouluja ja opettajia.

”Kestävyysteema on mukana kaikessa kaupungin toiminnassa, joten se oli luontevaa yhdistää myös opetukseen”, kertoo LUT-yliopiston kouluyhteistyön koordinaattori Laura Jouhkimo. Lasten ja nuorten tiedeopetus kuului jo kaupungin edelliseen strategiaan, ja myös LUT-yliopisto on tarjonnut tiede- ja teknologiakasvatusta yli 20 vuotta. ”Uniori-toiminta on sidottu myös kaupungin nykyiseen Lappeenranta 2037 -strategiaan, mikä mahdollistaa systemaattisen ja pitkäjänteisen kehittämistyön.”

Perimmäisenä ajatuksena on lisätä tiedeopetuksen sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Jouhkimosta on tärkeää, etteivät yliopisto-opinnot houkuttele vain akateemisten vanhempien lapsia, vaan mahdollisuudet ovat samat kenelle tahansa.

”Lappeenrannan kaupungin ja LUT-yliopiston yhteisenä tavoitteena on herättää Uniori-polun avulla lasten ja nuorten kiinnostus tutkimiseen ja oppimiseen sekä madaltaa kynnystä aloittaa yliopisto-opinnot. Tämä on tärkeää myös siksi, että Suomella on tavoitteena korkeakouluttaa lähitulevaisuudessa jopa 50 prosenttia väestöstä. Pitkällä tähtäimellä haluamme tuottaa alueelle osaavaa työvoimaa ja palvella seudun elinkeinoelämää.”

Tavoitteena on herättää Uniori-polun avulla lasten ja nuorten kiinnostus tutkimiseen ja oppimiseen sekä madaltaa kynnystä aloittaa yliopisto-opinnot.

Laura Jouhkimo, LUT-yliopisto

Kestävyyskasvatus tavoittaa vuosittain yli 3 000 lasta ja nuorta

Jouhkimon mielestä Uniori-toiminnasta tekee ainutlaatuista se, miten laajasti tutkimustieto tavoittaa sen ansiosta lapset ja nuoret. ”Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yksi yliopiston tehtävistä, joten yli 3 000 lapsen ja nuoren tavoittaminen vuosittain on meille valtava mahdollisuus muuttaa maailmaa – ellei jopa pelastaa se. Lasten kautta vaikutamme myös suureen joukkoon vanhempia.”

Uniori-toiminta on lähtenyt käyntiin niin hienosti, että sitä on sovellettu jo monilla muillakin paikkakunnilla. Lahteen on kehitetty JunnuYliopisto, Imatralle Universoma ja Mikkeliin Tiedepolku. Laadukkaat opetuspalvelut ja yhteistyö yliopiston kanssa ovatkin kunnille tärkeitä vetovoimatekijöitä. Jouhkimo kuitenkin korostaa, ettei toiminta onnistu ilman kaupungin tukea, sitoutumista ja resursseja. ”Lisäksi on tärkeää, ettei toimintaa johdeta ulkopuolelta, vaan idea lähtee liikkeelle kouluista itsestään. Opettajille on annettava kehitystyöhön riittävästi aikaa ja rahaa.”

Tutkijat luovat lapsille ajankohtaisia opetusmateriaaleja

Uniori-opetus on rakennettu LUT-yliopiston vahvuuksien varaan. Ratkaisuja elämän perusedellytysten, kuten puhtaan veden ja energian, turvaamiseen etsitään tieteen ja teknologian keinoin. Opetus on suunniteltu erikseen viidelle eri ikäryhmälle esikoululaisista lukiolaisiin. ”Koulutamme eskariopettajia tekemään pieniä tutkimuksia esimerkiksi sähkönkulutuksesta ja jätteiden kierrätyksestä valmiilla tutkimusvälineistöllä”, Jouhkimo kertoo.

Kolmasluokkalaisten opetuksen teemoja ovat kiertotalous ja puhdas vesi. Jouhkimo käy yhdessä vesibiologin kanssa pitämässä oppitunteja luonnon vesien sekä käyttö- ja jätevesien kierrosta yli 40 luokalle vuosittain. ”Opetamme lapsille ihan konkreettisesti, mitä saa laittaa esimerkiksi vessanpönttöön, että jätevedenpuhdistamo toimii hyvin ja Saimaa pysyy puhtaana. Oppitunnit ovat todella tykättyjä, ja lasten kanssa touhuaminen rikastuttaa suuresti minun työpäiviäni.”

Kolmasluokkalaisten kiertotalousopetus toteutuu opettajien johdolla, mutta LUT-yliopiston tutkijat ja Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n asiantuntijat tuottavat heille monipuolisia tukimateriaaleja. ”Näin opettajilla on käytössään sekä alan uusin tutkimustieto että käytännön osaaminen”, Jouhkimo sanoo. Kiertotalousteema kannustaa lapsia ja nuoria kriittiseen kuluttamiseen, arvokkaiden luonnonvarojen kestävään käyttöön ja materiaalien uusiokäyttöön. ”Kolmosluokkalaiset toimivatkin kouluissaan kiertotalouden ’tukioppilaina’ ja huolehtivat kierrätyksen toimivuudesta koulujen arjessa.”

Viidesluokkalaisten teemana on kestävä liiketoiminta ja yrittäjyys. Opetusmateriaalit on luotu valtakunnallisen Nuori Yrittäjyys ry:n Pikkuyrittäjät-ohjelman pohjalta. LUT-yliopiston kauppakorkeakoulu ja tuotantotalouden tutkijat ovat kehittäneet valtakunnallisen mallin tueksi lisämateriaaleja oppilaiden ja opettajien tarpeisiin. ”Pikkuyrityksissä korostetaankin esimerkiksi kierrätysmateriaalien käyttömahdollisuuksia ja aineettomia palveluja.”

Toiminnallisia työpajoja ja kampuspäiviä

Kestävyyskasvatuksessa peruskoulun vanhin ikäryhmä ovat 8.-luokkaiset. He osallistuvat monialaiseen Puhdas energia ja kestävä asuminen -oppimiskokonaisuuteen, johon sisältyy yliopistokampuksella järjestettävä toiminnallinen työpajapäivä. Työpajojen vetäjinä toimivat LUTin tutkinto-opiskelijat ja yhteistyökumppanien edustajat. ”Kiertotaloutta opiskellaan työpajoissa toiminnallisesti ja pelillisyyttä hyödyntäen.”

Uniori-toiminta ulottuu lukioikäisiin asti, ja LUT-yliopiston yhteistyö on monipuolista Lappeenrannan kahden lukion kanssa. Keväällä 2022 yhteishaussa oli mukana ensimmäisen kerran tiedelinja, jonka opiskelijat pääsevät yliopistolle jokaisen moduulin päätteeksi kampuspäivälle. ”Järjestämme lukiolaisille myös vierailijaluentoja, kesäkursseja ja avoimia verkkokursseja.”