Kasvaako kierrätysinto kun muovinkeräyksestä maksetaan? Entä toimisiko elintarvikepakkausten panttijärjestelmä? Soinissa järjestettiin ainutlaatuinen kokeilu. Toteuttajina olivat Soinin 4H-yhdistys ja tietenkin muovia keränneet asukkaat, jotka ovat ottaneet kokeilun kunnia-asiana.
Eteläpohjalaisessa Soinin kunnassa muovinkeräyksestä saa muutakin kuin hyvän mielen. Kun palauttaa muovia keräykseen, vastineeksi annetaan paikallisvaluuttaa, jota voi käyttää paikallisissa ruokakaupoissa. Siis mistä onkaan kyse?
Soinin 4H-yhdistys käynnisti vuonna 2018 kokeilun osana yhdistyksille suunnattua Maapalloliiga-kilpailua. Idean taustalla on Soinin 4H-yhdistyksen joukkue, johon kuului Saija Källi, Suvi Osala, Jenni Savolainen (Kuudestaan ry), Juha Viitasaari (Soinin kunta), Johannes Aalto (Soinin kunta) sekä Kari Laasasenaho (Seinäjoen ammattikorkeakoulu).
”Halusimme kokeilla panttipullojärjestelmästä tuttua motivointia pakkausmuovin keräykseen”, Laasasenaho kertoo.
”Aluksi laitoimme panttitarroja paikallisen K-kaupan tuotteisiin kuten jogurttipurkkeihin ja jauhelihapakkauksiin, järjestimme pakkauksille keräyksen ja seurasimme, kuinka moni niistä palautui. Tuotekohtaiset pantit olivat kahden, viiden tai kymmenen sentin arvoisia ja niistä saatavat alennussetelit kävivät maksuvälineenä kaupassa. Kisan aikana järjestettiin viisi useamman päivän kestänyttä keräyskampanjaa.”
Muovia kilohintaan
Palautusaste jäi panttikokeilussa kuitenkin melko alhaiseksi, alle 20 %:iin, joten myöhemmässä vaiheessa päätettiin siirtyä maksamaan pelkästään kilohintaa palautetusta muovista.
”Huomattiin että kilohinta on helpompi. Ensin tarjottiin 1 euron arvoinen seteli muovikilon palautuksesta, mutta sitten setelin arvoa laskettiin 0,50 euroon vastaamaan paremmin keräysmateriaalin todellista arvoa”, Laasasenaho kertoo.
”Setelin sijaan hyvityksen voi saada myös digitaalisena paikallisrahana. Olemme kehittäneet MuoviSampo-sovelluksen, johon voi ladata mobiilirahaa. Se käy maksuvälineenä nyt K-kaupassa, Salessa ja 4H:n kierrätyspuodissa.”
MuoviSampo-keruupiste jauhaa kuluttajan pakkausmuovin käteväksi paikallisvaluutaksi.
Muovisampo.fi
Muovia on tähän mennessä kerätty yli 1000 kg. Keräyspiste on ollut avoinna vain tiettyinä aikoina, ja kesällä keräyspistettä hoiti nuori kesätyöläinen. Keräyksiä tullaan vielä järjestämään jatkossakin ja suunnitteilla on laajentaa kokeilua koko maakuntaan. Tarkoitus on myös kehittää mobiilisovellusta eteenpäin.
”Digitaalisuudessa on aikamoisia mahdollisuuksia”, Laasasenaho tuumii.
Kunnalle näkyvyyttä
Soinin kunnanjohtaja Juha Viitasaari on ollut mukana kokeilussa alusta asti ja nähnyt sen arvon kunnan kannalta.
”Kyllä tämä nosti kunnan näkyvyyttä ja toi edelläkävijyyttä. Kuntalaiset ovat ottaneet tämän kunnia-asiana”, Viitasaari mainitsee.
Toimivan konseptin rakentaminen on kuitenkin vaatinut ponnisteluja.
”Tärkeimmäksi asiaksi nousi verkoston rakentaminen toimintamallin ympärille. Niin asiakasrajapinta, yritysyhteistyö ja kerätyn muovijakeen hyödyntäminen pitää saada toimimaan. Toistaiseksi vielä valitettavan suuri osa muovivirroista ei päädy kierrätykseen.”
”Ostamme materiaalin suoraan kuluttajalta ja myymme sen yhteistyöyritykselle. Valitsimme kumppanin, joka pystyi takaamaan että kaikki kerätty materiaali hyödynnetään.”
Maapalloliiga-kisan aikana kerätty muovi toimitettiin Fenergy Oy:lle, jolla on Laihialla pyrolyysilaitos. Pyrolyysillä voidaan muuttaa muovi takaisin öljyksi ja sitä kautta uusiksi muovituotteiksi. Kesällä 2019 kerätty muovi ohjattiin Ringin keräyspisteelle ja sitä kautta Riihimäen jalostustehtaalle, uusiotuotteiden valmistusta varten.
