Viime syksynä Valio ryhtyi suunnittelemaan brändinsä tulevaa vuotta ja puntaroimaan, kuinka olla paremmin näkyvillä myös nuorten aikuisten elämässä. Taustatyön perusteella oli selvää, ettei Valion brändi puhuttele nuorempaa sukupolvea siinä missä varttuneemmassa tai lapsiperheiässä olevia.
”Lähettiin miettimään erilaisia keinoja tällaisten tekojen kautta, miten me voitais olla läsnä siellä nuorten ja nuorten aikuisten elämässä”, kertoo Marianne Manninen, Valion markkinointipäällikkö.
Vastuullisuuden merkitys kuluttajalle on Valiolla hyvin vahvasti tiedossa – ymmärretään, että aihe kiinnostuttaa, puhututtaa ja huolestuttaa etenkin alle kolmekymppisten keskuudessa. Elintarvikealan isona toimijana Suomessa, Valiolla on mahdollisuus vaikuttaa ja olla suuressa roolissa vastuullisen toiminnan edistäjänä.
Haasteena hävikki
Ruokahävikki oli konkreettinen aihe, johon tarttua. Se on aihe, joka kiinnostaa ja haastaa niin kuluttajia kuin elintarvikealan toimijoitakin. Suuren kokoluokan toimijana, Valiolta löytyi resurssit lähteä kokeilemaan jotain täysin uutta tarkkaan säädöstellyllä elintarvikealalla.
”Tällaista ei ole aikaisemmin nähty, mikä oli myös se mitä me tavoiteltiin”, Manninen sanoo.
Syntyi idea hävikkismoothiekärrystä. Ideaa pikatestattiin ydinkohderyhmän edustajien kanssa ja saatu palaute oli hyvin positiivista.
”Silloin päätettiin, et tätä me lähetään kyllä toteuttamaan.”
Uutta toimintaa vanhalla kalustolla
Nuorten osallistuminen kampanjan toteuttamiseen nähtiin myös tärkeänä. Valio järjesti opiskelijoille design-hackathonin, jossa osallistujat saivat kahden päivän aikana suunnitella kampanjalle ulkoasun ja markkinointimateriaalit. Kilpailun voittivat Lahden muotoiluinstituutin opiskelijat, Iida-Maria Remes ja Minttu Mäkinen, jotka ovat kevään mittaan olleet mukana kampanjan ideoinnista aina kärryn konkreettiseen teippaukseen asti.
Kampanjan ei haluta vain nostavan pinnalle keskustelua vastuullisuudesta, vaan sen aikana halutaan myös toimia vastuullisin keinoin kaikessa. Smoothieissa raaka-aineena käytettävä hävikki tarjoillaan biohajoavista kupeista ja hävikkismoothiet pörhältävät tapahtumiin Valion omassa perävaunukärryssä.
Ei lähetä hankkimaan uutta pop-up – baaria, vaan hyödynnetään sitä meiän olemassa olevaa vaunua.
Marianne Manninen
Smoothieihin laitetaan Valiolla esimerkiksi tehtaiden koeajojen syömäkelpoista hävikkiä: kaurajuomaa ja maustamatonta jogurttia, joiden kylmäketjun säilymisestä voidaan olla satavarmoja. Muutamaa päivää tai tuntia ennen tapahtumaa, haetaan loppu smoothieihin tarvittava hävikki lähialueen K-kauppiaalta. Hevihävikit pilkotaan etukäteen ja säilötään kärryn kylmiössä tapahtuman ajan.
On mahdotonta tietää etukäteen, mitä hävikkiä kaupoilta saa. Smoothieita on syntynyt vaihtelevasti ja monipuolisesti eri hedelmistä, vihanneksista ja yrteistä. Yllättäviäkin yhdistelmiä on kokeiltu, mutta onneksi suomalaiset ovat erittäin rohkeita smoothienjuojia – eksoottisimmatkin juomat ovat lähteneet liikkeelle.
”Siellä on ollu tomaatti-selleri-valkosipuli-smoothieita, persikka-yrtti-smoothieita, ja vaikka mitä,” Manninen naurahtaa.
Innostus omaan tekemiseen palkitsee kivisellä tiellä
Kampanjan suunnittelu ja toteutus ovat tuottaneet lisätyötä niin Valion tuotannon kuin markkinoinninkin puolella. Ekstratunnit eivät ole kuitenkaan paljoa painaneet, koska aihe tuntuu kaikille tärkeältä.
Manninen ja viestintäpäällikkö Aino Laakso kannustavat muitakin elintarvikealan toimijoita haastamaan rohkeasti ja pelottomasti nykyisiä toimintatapojaan ja testaamaan uutta.
Kannattaa rohkeesti lähteä kokeilemaan asioita, joita ei oo ennen tehty. Vaikka ne tuntuu vaikeelta, niin kannattaa tahkoa läpi kivisen polun.
Marianne Manninen
Organisaation sisäistä työtä enemmän haastetta tuotti itse ruokahävikkiin liittyvät lainsäädännölliset rajoitteet. Elintarvikkeiden kohdalla lisähaastetta antaa tuotteiden elinkaaren lyhyys ja kylmäketjun katkeavuus. Myös liikkuviin elintarvikevaunuihin liittyvät säädökset vaikuttavat smoothieiden etukäteisvalmisteluihin.
”Ei oo aikaa odotella, pitää toimia sillon kun sitä hävikkiä on ja mennä sen hävikin ehdoilla,” Manninen toteaa.
Hävikkismoothiekärryn tulevaisuus vielä mietinnässä
Uuden kanssa ei aina pysty arvioimaan, mitä kaikkea siitä seuraa. Kokeilujen myötä ne ketterimmät toimintatavat kuitenkin löytävät tiensä. Hävikkismoothiekärryn nostattama suosio tuli Manniselle ja Laaksolle täysin yllätyksenä.
”Ollaan saatu tästä lukuisia yhteydenottoja ja tätä haluttais tätä hävikkismoothiebaaria vaikka minne. Nyt harmittaa hieman, sillä ylimääräisten keikkojen vaatimiin järjestelyihin ei pystytä. Oltiin liian vaatimattomia, ja suosio tietysti osoittaa sen, että hävikin vähentäminen kiinnostaa suomalaisia,” sanoo Laakso.
Hävikkismoothiekärryn tulevaisuudesta keskustellaan vielä. Kokonaisuudessaan kokeilu on ollut hyvin onnistunut ja tuottanut paljon innostusta ja oppeja Valiolla. Etenkin nuorten osallistuminen kampanjaan on herättänyt paljon innostusta organisaatiossa.
”Varmana jossain muodossa tullaan tulevaisuudessakin näkemään näitä hackathoneja”, Manninen sanoo.
Hiilineutraali maito 2035
Valio pyrkii kohti hiilineutraalia maitoa, eli kohti maidon ympäristövaikutusten nollaamista vuoteen 2035 mennessä. Suurin osa maidon ympäristövaikutuksista syntyy maitotiloilla, joita on noin 5000 kappaletta.
Valio ei näe maidontuotannon ilmastokysymyksen ratkeavan pelkällä kompensoinnilla – muutokset pitää tapahtua täällä Suomessa, niissä prosesseissa, joissa päästöt syntyvätkin. Hiilineutraaliustavoite saavutetaan ennen kaikkea alkutuotannon kehittämisellä.
Myös Valion tehtaissa on jo pitkään tarkasteltu ja muutettu toimintamalleja. Esimerkiksi Valion Riihimäen tehdas ei ole enää kymmeneen vuoteen tuottanut kaatopaikkajätettä.
Kaikki kiertää, käytetään esimerkiksi ruokaperäistä, syömäkelvotonta jaetta biopolttoaineen valmistukseen.
Aino Laakso
Valio on jo useampana vuonna tullut kuluttajien toimesta valituksi Suomen vastuullisimmaksi brändiksi. Kuluttajien luottamus ja korkeat odotukset nähdään myös velvoittavana tekijänä vastuulliseen toimintaan. Suuren kokoluokan toimijana vastuullisuudesta halutaan pitää kiinni kaikessa tekemisessä. Ihmiset odottavat, että yritykset ovat mukana ratkaisemassa ihmiskunnan suurimpia haasteita.
”Jos me ei tartuta tähän aiheeseen, niin kuka muu tähän Suomessa tarttuis?”, kysyy Manninen.
Toimijat ja hankkeet
