Matkailijoiden määrä Lapissa kasvaa vuosi vuodelta ja yhä suurempi osa matkailijoista tulee Aasiasta. On huomattu, että aasialaiset ruokailevat mielellään kohdemaan aasialaistyylisissä ravintoloissa. Jotta lappilaiset raaka-aineet tulisivat tutuiksi mahdollisimman monelle Lapissa vierailevalle, kannattaa paikallisia raaka-aineita tarjota myös Pohjois-Suomen aasialaistyylisissä ravintoloissa. Tätä kautta voidaan myös edistää paikallisten elintarviketuotteiden myyntiä turisteille.
Lapin ammattikorkeakoululla on ollut kaksi hanketta, joissa kala- ja porotalouden vajaahyödynnettyjen osien käyttämistä elintarvikkeiksi on pyritty edistämään. Normaalisti kala- ja porotalouden alihyödynnetyt osat, jotka ovat täysin ihmisravinnoksi kelpaavia, ovat päätyneet eläinten rehuksi (poro) ja haudatuksi maastoon (valtaosa kalastuksen sivusaaliista). SITRAn rahoittama reilu vuoden mittainen hanke Kala- ja porotalous osaksi kiertotaloutta loppui helmikuussa 2019. Mukana Lapin AMK:n lisäksi hankkeessa oli Kemin Digipolis ja VTT. Hankkeessa selvitettiin kala- ja porotalouden sivuvirtojen määriä ja niiden jakautumista Lapin alueella. Lisäksi selvitettiin mahdollisia käyttökohteita vajaahyödynnetyille kalalajeille ja poron osille. Hankkeen yhteydessä tuli esiin aasialaistyylisten ravintoloiden kiinnostus käyttää alihyödynnettyjä kalalajeja ja poron osia raaka-aineena keittiöissään.
Helmikuussa 2019 alkanut EAKR-rahoitteinen ”Sivuvirrat elintarvikekäyttöön – Lappilaista poroa ja kalaa aasialaisiin ravintoloihin” – hanke jatkaa samaa teemaa. Mukana on yli kymmenen tuottajaa ja aasialaistyylistä ravintolaa. Hankkeessa selvitetään edelleen aasialaistyylisten ravintoloiden mahdollisuuksia hyödyntää alihyödynnettyjä raaka-aineita sekä tehdään tuotekehityskokeiluja ja mm. kiinankielistä käsittelymateriaalia. ”Toinen hanke on vasta aluillaan, mutta jo nyt voidaan arvioida, että pelkästään Rovaniemellä olevat aasialaistyyliset ravintolat tulevat vuositasolla käyttämään 3-4 tonnia aiemmin hukkaan mennyttä kuoretta ja särkikaloja sekä useita satoja kiloja aiemmin rehukäyttöön tai haudatuksi joutuneita poron osia”, kertoo projektipäällikkö Petri Muje.
[…] voidaan arvioida, että Rovaniemellä olevat aasialaistyyliset ravintolat tulevat käyttämään 3-4 t/v aiemmin hukkaan mennyttä kuoretta ja särkikaloja
Projektipäällikkö Petri Muje, Lapin AMK
Uuden käyttäjäryhmän löytäminen raaka-aineelle vähentää ruokahävikin määrää ja lisää resurssitehokkuutta sekä tukee kiertotaloutta. Alkutuottaja saa lisätuloja ja ravintolat voivat vähentää ulkomaisten raaka-aineiden tarvetta hyödyntämällä paikallisia raaka-aineita. Tämä helpottaa logistiikkaketjuja ja näkyy myös päästöjen vähenemisenä. Paikallisten raaka-aineiden tarjoamisella on ravintoloille myös markkinointietua, etenkin Rovaniemen kaltaisella matkailualueella. Tätä onkin tarkoitus hyödyntää jatkossa esimerkiksi raaka-aineisiin ja tuottajiin liittyvien tarinoiden kautta. ”Näin alkuvaiheessa vajaahyödynnettyjen elintarvikkeiden käyttö tuo lisätuloja alueen tuottajille noin 10 000 euroa. Jatkossa normaalin kaupankäynnin, johon hankkeet toimivat katalysaattoreina, lisääntyessä käytön odotetaan leviävän uusille alueille – mahdollisuudet volyymin noin kymmenkertaistamiseen vuositasolla ovat olemassa”, Petri Muje jatkaa.
Näin alkuvaiheessa vajaahyödynnettyjen elintarvikkeiden käyttö tuo lisätuloja alueen tuottajille noin 10 000 euroa. Jatkossa normaalin kaupankäynnin, johon hankkeet toimivat katalysaattoreina, lisääntyessä käytön odotetaan leviävän uusille alueille – mahdollisuudet volyymin noin kymmenkertaistamiseen vuositasolla ovat olemassa.
Projektipäällikkö Petri Muje, Lapin AMK
Lapin kiertotalouden edistämistä vaikeuttavat yleisesti pitkät etäisyydet ja pienet määrät. Poro- ja kalatalouden vajaahyödynnettyjen raaka-aineiden hyödyntämistä hankaloittavat myös alojen ominaiset pyynti- ja teurastusajankohtien vaihtelut vuodenajan sekä sääolosuhteiden mukaan. Kalastuksen osalta saaliit pyydetään keväällä, alkukesästä ja syksyllä. Arvio sivuvirtojen kalastuksen osalta on satoja tonneja vuodessa – tältä osin kalastusta on myös mahdollista lisätä. Porojen teurastukset tapahtuvat yleensä loka-joulukuussa ja vuositasolla vajaakäytettyjä sivuvirtoja tulee arvion mukaan useita satoja tonneja vuodessa.
Lisätietoja
Petri Muje
petri.muje@lapinamk.fi
0407686502
Toimijat ja hankkeet
