Kiertotalous näkyy Aviapoliksen kehittämisessä

Aviapolis yökuva — Kuva: Vantaan kaupunki (Tällainen on tulevaisuuden Aviapolis)

Helsinki-Vantaan lentokentän ympärille rakentuva Aviapolis on yksi Vantaan nopeimmin kasvavista alueista ja samalla erinomainen paikka edistää uusia kiertotaloustavoitteita. Vuonna 2020 alueella asui jo yli 19 000 asukasta, ja ensimmäinen kaupunkikeskus rakentuu Veromiehen kaupunginosaan. Vuonna 2050 alueella arvioidaan olevan 50 000 asukasta ja 70 000 työpaikkaa.

Vuonna 2019 Sitowise toteutti esiselvityksen alueen kiertotaloudesta, ja kahdeksalla kaava-alueella tehtiin massatasapainoarvio. Sen perusteella Aviapoliksen katu- ja esirakentamiseen tarvitaan lisää louheita, ja niitä voitaisiin saada esimerkiksi purettavien rakennusten kierrätysbetonimurskeesta.

Muita maa-aineksia jää puolestaan yli, ja ylijäämämaiden sijoituspaikkoina voitaisiin käyttää alueen runsaita viher- ja virkistysalueita, jotka suojelevat myös luonnon monimuotoisuutta, lisäävät viihtyisyyttä ja auttavat hallitsemaan hulevesiä. Aviapoliksen kaavan massatasapainolaskelmilla on pystytty jo vähentämään alueen kasvihuonekaasupäästöjä.

Aviapolis toimi vuosina 2017–2019 SeutuMassa-työkalun pilottialueena, kun pääkaupunkiseudulle kehitettiin paikkatietopohjaista työkalua kaivumassojen ja niiden kuljetusten tilastointiin, seurantaan ja raportointiin. ”Seudullisten maamassavirtojen hallinnan SeutuMassa otettiin käyttöön pääkaupunkiseudulla laajemmin vuonna 2021”, kertoo Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen projektikoordinaattori Kimmo Nekkula.

Aviapoliksen alueella on toteutettu myös hiilineutraalisuusselvityksiä ja Aviapolis Liikennelabra -hanke, jossa yli 30 toimijaa kehittivät yhdessä vähähiilisiä liikenteen, liikkumisen ja logistiikan ratkaisuja. Lisäksi alueen kehittämiseen on perustuttu Avia-verkosto, jonka kaikki toimijat ovat sitoutuneet luomaan maailman ilmastoystävällisimmän ja kestävimmän lentoasemaekosysteemin.

Vantaan uudistunut resurssiviisauden tiekartta tukee kiertotaloutta

Vantaan kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030, ja tavoitetta kohti ohjaa neljä vuotta sitten laadittu ja vuoden 2022 alussa päivitetty resurssiviisauden tiekartta. Tiekartan ”kaistoihin” kuuluu esimerkiksi liikkuminen, hiilineutraali energia ja monimuotoinen luonto.

”Nyt uutena kaistana mukana on myös materiaalien elinkaari ja kiertotalous”, Nekkula kertoo. Tavoitteena on edistää purku- ja kierrätysmateriaalien sekä maamassojen uusiokäyttöä. Vantaa on esimerkiksi allekirjoittanut Green Deal -sopimuksen ja sitoutunut sen kautta tekemään purkukartoituksen kaikissa merkittävissä purkukohteissaan.

Nekkula uskoo, että jatkossa yhteistyö lähikaupunkien kanssa tiivistyy. ”Pääkaupunkiseutu on iso markkina-alue, jossa tiedon virtaaminen lähikuntien kesken parantaa materiaalien kiertoa.”

Kiertotalous mukaan maankäyttöön ja kaavoitukseen

Tulevina vuosina Vantaan kaupungin tavoitteena on vakiinnuttaa kiertotalous osaksi kaikkia suunnittelu- ja toteutusprosesseja. ”Vakiintuneet käytännöt muuttuvat rakennusalalla hitaasti, mutta olemme valmistautuneet muuttamaan kaupungin prosesseja esimerkiksi maankäytössä”, Nekkula sanoo. Samat kriteerit tulevat näkymään yhä enemmän myös maankäyttösopimuksissa ja tontinluovutusehdoissa.

Rakentamisen kiertotaloutta edistävä CIRCUIT-hanke on Nekkulan mukaan tuottanut kaupungille paljon faktatietoa, jolla kiertotalouden kannattavuutta voidaan perustella päättäjille sekä ympäristön että kustannusten näkökulmasta. ”Kaupungin hankkeissa tulisi tehdä jatkossa yhä enemmän elinkaariarviointeja ja elinkaarikustannuslaskelmia. Tulevaisuudessa rakennushankkeilta tullaan vaatimaan myös hiilijalanjälkilaskenta.”

”CIRCUIT-hanke liittyy eri kiertotalousratkaisujen ja parhaiden käytäntöjen testaukseen käytännössä”, Nekkula kertoo. Esimerkiksi Tikkurilan paviljonkikoulun pihalla olevaan varastorakennukseen muurattiin noin 2 000 Kansallisteatterin purku-urakan yhteydessä irrotettua tiiltä.

Lisäksi resurssiviisauden tiekartan kiertotaloustavoitteet korostavat uudisrakennusten muuntojoustavuutta ja monikäyttöisyyttä, ja nämä vaatimukset näkyvät jo monien kaupunginosien kaavoissa, esimerkiksi Tikkurilassa. ”Hiilineutraaliustavoitteemme lähestyessä meillä on toivon mukaan laajasti käytössä kiertotaloutta tukevia kaavamääräyksiä.”

Kiertotalouden edistämisessä on tunnistettu Vantaalla myös haasteita. Sellaisia ovat Nekkulan mukaan esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäytön vastuukysymykset ja laadunvarmistus, yhteistyö maanomistajien kanssa ja taloudellisten hyötyjen jakaminen tasapuolisesti. ”Siksi kiertotaloutta on tuettava myös juridisilla ja sopimusteknisillä keinoilla, kuten erilaisilla maankäyttösopimuksilla. Kiertotalous voi hyödyttää kaikkia osapuolia.”