Raisionjoen kunnostushankkeen tuloksena syntyi kilometri uutta koskialuetta

Raisionjoen juuri valmistuneen kunnostushankkeen toteuttaminen tuli mahdolliseksi Turun seudun tekopohjavesihankkeen valmistuttua toistakymmentä vuotta sitten, kun jokea ei enää tarvittu raakavesilähteenä ja sen säännöstelypadot tulivat tarpeettomiksi. Käytännössä koko joen kattava kunnostushanke patojen purkamisineen nähtiin sekä kaupungin että ELY-keskuksen taholta hienona mahdollisuutena hankkeen poikkeuksellisen monitavoitteisuuden vuoksi. Hankkeen alin kunnostuskohde Huhkonkoski oli toiminut luonnollisen putouksensa vuoksi satoja vuosia kalojen vaellusesteenä ylemmälle jokiosuudelle.

Raision kaupungin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kesken solmittiin vuonna 2015 joen luonnonmukaistamisen suunnittelua ja luvanhakua koskeva yhteistyösopimus. Yleissuunnittelu alkoi jo samana vuonna Pöyry Finland Oy:n toimesta. Hankkeen kustannusjaoksi sovittiin 50/50 % Raision kaupungin ja ELY-keskuksen välillä.

Lupakäsittelyn vaiheet

Raision kaupunki laittoi Raisionjoen säännöstelylupien lakkauttamiseen ja joen kunnostamiseen liittyvän lupahakemuksen vireille 10.7.2017 Etelä-Suomen aluehallintovirastoon, joka antoi hankkeen lupapäätöksen 5.12.2018. Hankkeesta tehtiin yksi valitus Merttelän padon kunnostuksen vaikutuksiin liittyen Vaasan hallinto-oikeuteen, mutta Raision kaupunki sai aluehallintovirastolta hankkeen valmisteluluvan 25.4.2019, jonka turvin päästiin aloittamaan joen alimman kunnostuskohteen eli Huhkonkosken kunnostusurakka v. 2020. Vaasan hallinto-oikeuden päätös annettiin 22.4.2021 ja siitä ei enää valitettu, joten hankkeen muiden kunnostuskohteiden urakointi päästiin aloittamaan v. 2022.

null
Merttelä ennen (kuva yläkulmassa vasemmalla) ja kunnostuksen jälkeen. Kuvat: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kuvakirjasto

Hankkeen kunnostuskohteet ja tavoitteet – tilanne nyt jopa parempi kuin ennen patojen rakentamista

Raisionjoen kunnostushankkeen tavoitteena oli korvata aikanaan Raision kaupungin vedenottoa varten rakennetut kolme säännöstelypatoa (Hintsa, Hintsa-Lähteenmäki ja Merttelä) sekä Huhkonkosken kynnys kalannousun mahdollistavilla pohjapato- ja kalatierakenteilla sekä niihin liittyvillä luonnonmukaisilla tekokoskialueilla. Rakennetuilla pohjapadoilla Raisionjoen virtaama- ja vedenkorkeusvaihteluita luonnonmukaistettiin lähtötilanteeseen verrattuna. Lisäksi purettiin kokonaan pois Hintsan padon yläpuolinen Myllypato ja rakennettiin yksi uusi pohjapato Raision ja Ruskon rajan tuntumaan. Sen tarkoituksena oli varmistaa vedenkorkeuden säilyminen ennallaan kuivina aikoina pohjapadon yläpuolisella jokiosuudella Ruskon kunnan alueella.

Raisionjoen laajaa kunnostushanketta voi pitää poikkeuksellisen monihyötyisenä ja kustannustehokkaana hankkeena. Hanke parantaa joen ekologista tilaa sekä luonnon monimuotoisuutta kunnostetuilla alueilla jopa ennen säännöstelypatojen rakentamista vallinneeseen tilanteeseen verrattuna. Vedenkorkeuksien ja virtaamien luonnonmukaistuminen lisää rantojen monimuotoisuutta ja rakennettavat pohjapadot ja niihin liittyvät tekokoskialueet mahdollistavat kalojen nousun merialueelta jokeen sekä parantavat kalojen ja muiden vesieliöiden lisääntymis- ja elinolosuhteita. Hanke parantaa lisäksi Raisionjoen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja jokivarren maisema-arvoja. Jokivirtaamien suuret ja äkilliset virtaamavaihtelut pienenevät hankkeen ansiosta, mikä vähentää tulva- ja kuivuushaittoja.

Merkittävänä hyötynä luvanhaltijan eli Raision kaupungin kannalta voi pitää myös sitä, että vanhojen säännöstelypatojen käyttö- ja kunnossapitovelvoitteet ja niihin liittyvät kustannukset (70000 – 150000 € vuodessa) poistuvat käytännössä kokonaan eikä rakenteista aiheudu enää patoturvallisuusriskiä kuten aiemmin.

Myllypadon%20poistamisen%20seurauksena%20paljastunutta%20vanhaa%20koskialuetta.
Myllypadon poistamisen seurauksena paljastunutta vanhaa koskialuetta. Kuva: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kuvakirjasto

Hankkeen käytännön toteutus ja kustannukset

Hankkeen urakoitsijoina toimivat Huhkonkosken urakan (2020-2021) osalta Oteran Oy sekä muut kunnostuskohteet sisältäneen urakan (2022-2023) osalta Destia Oy. Rakennuttamiskonsultteina toimivat Huhkonkoskella Sweco Oy ja jälkimmäisessä urakassa Rakennuttajatoimisto HTJ Oy. Hankkeen toteutusvaiheen yhteistyösopimuksessa olivat Raision kaupungin ja ELY-keskuksen lisäksi mukana myös Valonia, jolla oli hankkeen onnistuneen ja luonnonmukaisen lopputuloksen kannalta erittäin merkittävä asiantuntijarooli kunnostuskohteiden elinympäristökunnostuksissa.

Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 2 milj. € (alv 0), mikä jaettiin puoliksi kaupungin ja valtion (ELY-keskus) välillä. Hanke tuottaa toivottavasti pitkäaikaista lisäarvoa sekä luonnolle että Raisionjoen tuleville virkistyskäyttäjäsukupolville ilman merkittäviä kunnossapitotarpeita.

Lisätiedot:

Raision kaupunki: kaupungininsinööri Mikko Kunttu, puh. 044 797 1240

Varsinais-Suomen ELY-keskus: ryhmäpäällikkö Juha-Pekka Triipponen, puh. 0295 022 953

Valonia: vesistöasiantuntija Jussi Aaltonen, puh. 040 186 1765

Jätä kommentti

Voit etsiä loikkia yhdellä tai useammalla hakusanalla. Haku kohdistuu loikkien sisältöön ja metatietoihin, kuten kategorioihin, asiasanoihin ja sijaintiin. Hakemalla esimerkiksi "ilmastoloikka porvoo" löytyvät kaikki Porvoon kaupungista raportoidut ilmastoloikat. You can search for leaps matching one or more terms. The search targets both content and metadata such as categories, keywords, and location. For example, by searching for "climate leap Porvoo" you will find all the climate leaps reported in the city of Porvoo.