Kylmäpihlajan saaren 50-luvulla rakennettu majakka- ja luotsiasemarakennus siirtyi 2023 toteutetun energiaremontin myötä öljylämmityksestä maalämpöön. Jatkossa saaren päästöt ovat selkeästi pienemmät ja lämmitysenergia saadaan pääosin saaren omasta kallioperästä. Osa saaren sähköstä tuotettiin jo aiemmin omien, rakennusten katoille asennettujen aurinkopaneelien avulla.
Rauman edustalla uloimpana saarena noin 10 km linnuntietä Rauman keskustasta sijaitsee Selkämeren kansallispuistoon kuuluva Kylmäpihlajan majakkasaari. Kylmäpihlaja on luonnonkaunis kalliosaari avomeren äärellä ja se on tunnettu muun muassa rikkaasta linnustostaan. Historiansa myötä saaressa on suojaisa satama, joka on nykyisin pääosin huviveneilijöiden käytössä. ”Kylmä” onkin kauneutensa, historiansa ja hyvien palvelujensa myötä suosittu veneilykohde, jossa voi nähdä kesäisin kauempaakin Euroopasta tulleita venekuntia. Aiemmin majakka- ja luotsiasemarakennuksena toimineessa kiinteistössä toimii nykyisin matkailualan yritys, joka tarjoaa majakkatornista majoitushuoneita upealla merinäköalalla. Kesäisin saarelle pääsee myös säännöllisesti liikennöivällä vesibussilla tai vaikka meloen. Kylmäpihlaja on tärkeä osa Selkämeren kansallispuiston saariverkostoa. Saari kiinteistöineen on Rauman kaupungin hallinnoima. Tehty energiaremontti nähdään tärkeänä osana kansallispuiston kestävän liiketoiminnan edellytysten parantamista Rauman saaristoon suuntautuvalle luontomatkailulle. Selkämeren kansallispuistoon suuntautuvassa matkailussa on sitouduttu kestävän matkailun periaatteisiin, joiden tavoitteena on muun muassa minimoida ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta ja tehostamaan energia- ja materiaalitehokkuutta. Energiaremontin käytännön toteutuksesta vastasivat Raumalainen LVI-alan yritys Vesi-Vasa Oy (pääurakoitsija) ja pohjoismainen geoenergia-alan yritys Rototec Oy.
Öljystä kalliolämpöön
Vuonna 2023 toteutetussa maalämpöasennuksessa päärakennuksen koillispuolelle noin kymmenen metrin päähän rakennuksesta ja sen suuntaisesti porattiin viisi noin 250 m syvää maalämpökaivoa jonoon reilun kymmenen metrin välein. Lisäksi vajaan kymmenen metrin päähän rakennuksesta lämmönjakohuoneen kohdalle asennettiin kokoomakaivo, jossa kootaan yhteen vajaan metrin syvyisiä kaivantoja myöten kokoomakaivolle johdetut maalämpökaivojen piirit. Kokoomakaivolta maalämpöpiiri jatkaa edelleen rakennuksen koillisseinustalle lämmönjakohuoneeseen ja varsinaiselle lämpöpumpulle. Lämpökaivojen kokonaisaktiivisyvyys on 1280 m.
Vanhan kattilahuoneen ja nykyisen lämmönjakohuoneen remontissa vanha öljykattila laitteineen purettiin lämpöpumpun ja muun oheislaitteiston tieltä. Asennettu osatehomitoitettu lämpöpumppu on nimellisteholtaan 60 kW ja sen rinnalle asennettiin sähkökattila huipputehontarvetta varten ja samalla myös varajärjestelmäksi. Lisäksi lämmönjakohuoneen asennukseen kuului mm. useita vesivaraajia, paisunta-astioita, pumppuja ja näitä kaikkia yhdistäviä putkilinjoja.
Teknisesti suurin haaste poikkeuksellisen kohteen rakentamisessa oli tarvittavan kaluston saattaminen saarelle ja porausvesien käsittely.
Rototec
Porakaivourakoitsijan mukaan teknisesti suurin haaste poikkeuksellisen kohteen rakentamisessa oli tarvittavan kaluston saattaminen saarelle ja porausvesien käsittely. Maalämpökohteena meressä sijaitseva kalliosaari on energiateknisessä mielessä hyvä, koska merellä kallion ylin kerros ei pääse yhtä kylmäksi, kuin kuivalla maalla. Tällä on merkitystä erityisesti keruunesteen vähäisempänä jäähtymisenä putkiston pintaosissa. Potentiaalisesti kallion halkeamista vesi voi päästä myös virtaamaan energiakaivoihin ja parantaa siten niiden energiantuottoa. Tätä ei kuitenkaan välttämättä tule tapahtumaan.
Selkeä loikka energia- ja päästösäästöissä
Rauman kaupungin Hinku-laskelmien mukaan ennen energiaremonttia vuosittainen ostoenergian tarve (sähkö + öljy) oli noin 441,5 MWh. Tästä öljyn osuus oli keskimäärin 23 tonnia vuodessa, mikä vastaa noin 271,5 MWh energiaa. Sähkönkulutuksen osuus ostoenergiasta oli vastaavasti noin 170 MWh vuodessa. Lämmitystapamuutoksessa öljyn tarve loppui ja lämpöpumpun myötä sähkön tarve nousi. Käytettäessä lämpöpumpun hyötysuhteena (COP) neljää voidaan laskea, että saman energiamäärän tuottamiseen lämpöpumpulla tarvitaan sähköä neljäsosa aiemmin öljyllä katetusta energiantarpeesta eli 67,9 MWh. Kokonaisenergiansäästö vuodessa olisi siis vuosittain käytetyn öljyn energia (271,5 MWh) vähennettynä lämpöpumpun tarvitsemalla lisäsähköllä (67,9 MWh) eli noin 203,6 MWh. Laskelma ei huomioi öljypolttimen hyötysuhdetta tai osamitoitetun lämpöpumpun ollessa kyseessä suoralla sähköllä katettavia mahdollisia huipputehontarvejaksoja.
Päästöinä mitattuna säästö vuodessa on öljyn päästöt (n. 68,5 t CO2) vähennettynä lisääntyneen sähkönkulutuksen päästöillä (n. 4,8 t CO2) eli huikeat 63,7 t CO2. Rauman kaupungille oli myös tärkeää, että päästiin eroon öljykuljetuksista saarelle niiden onnettomuusriskin vuoksi. Tässä mielessä investointia voidaan pitää myös pienenä luontoloikkana.
Osa sähköstä saadaan suoraan auringosta
Kylmäpihlajan saarelta löytyy entuudestaan kaksi verkkoon liitettyä aurinkosähköjärjestelmää. Toinen paneelisto (invertteriteho 12,5 kW) on asennettuna vanhan luotsiasemarakennuksen lounaislappeelle ja toinen (paneeliteho 5,2 kWp) 2020 satama-altaan rantaan rakennetun huolto- ja saunarakennuksen noin etelään suuntaavalle pulpettikatolle. Molemmat järjestelmät on asennettu kesällä 2020 ja tuottavat sähköä yhdessä noin 16 000 kWh vuodessa.
Lisätiedot
- Toni Suursoho, LVI- yksikön päällikkö, Rauman kaupunki, p. 0500-723 136
- Valtteri Ahtiainen, Vesi- Vasa Oy, p. 040-779 9631 ja
- Ari Kinnunen, Rototec Oy, p. 040-358 1308
Artikkelin kirjoittaja: Teemu Heikkinen, Canemure -hanke, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Toimijat ja hankkeet
