Ilmastonmuutokseen liittyvä huomio on painottunut hillintätoimenpiteisiin, mutta ilmastonmuutoksen edetessä sopeutumis- ja varautumistoimet ovat myös välttämättömiä. Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeen tavoitteena on auttaa ja tukea Päijät-Hämeen kuntia tässä työssä. Globaalit ilmastonmuutoksen vaikutukset koetaan käytännön tasolla kunnissa. Kunta on vastuussa monista palvelutoiminnoista ja rakenteista, joiden toimivuudelle ilmastonmuutoksen vaikutukset aiheuttavat lisähaasteita. Osassa Suomen kuntia sopeutumistyö on vasta aluillaan, eikä kaikilla kunnilla ole tietoa, mitä sopeutuminen käytännössä tarkoittaa.
Tähän haasteeseen haluttiin tuoda ratkaisu, ja hankkeen toimenpiteenä kehitettiin kuntien sopeutumistoimenpiteiden seurantatyökalu. Työkalun avulla kunnat voivat hahmottaa, mitä sopeutuminen käytännön toimenpiteinä tarkoittaa, sekä seurata, millä tasolla oman kunnan sopeutuminen on. Sopeutumistoimenpiteitä koottiin eri kirjallisuuslähteistä, jonka jälkeen niitä työstettiin ryhmähaastatteluissa kuntien työntekijöiden ja alueviranomaisten kanssa. Työkalu valmistui syksyllä 2024.
Työkalun aiheita ovat energia, liikenne, vesihuolto, tulvat ja hulevedet, metsät, lämpösaarekeilmiö, viheralueet sekä rakennukset. Osana kuntien ilmastosuunnitelmia, kunnat aikovat käyttää työkalua hahmottamaan ja ohjaamaan sopeutumistyötään. Työkalu tarjoaa kunnan työntekijöille, päättäjille ja muille sidosryhmille visuaalisesti ja selkeästi informaatiota siitä, miten pitkällä ilmastonmuutokseen varautuminen on kunnassa ja mihin toimenpiteisiin tulisi tulevaisuudessa keskittyä.
Työkalu toteutettiin excel-tiedostona. Excelin todettiin olevan helppokäyttöinen, käyttäjäkunnalle tuttu alusta ja helppo edullinen ylläpitää sekä muokata. Kuvissa 1 ja 2 esitetään työkalun sisältöä ja toiminnallisuutta viheralueet ja luonto -osuutta esimerkkinä käyttäen. Työkalu koostuu tiivistelmäosuudesta, jossa kerrotaan, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan kyseiseen aiheeseen (Kuva 1).
Tämän jälkeen tulee toimenpiteitä, joita kunta voi tehdä sopeutuakseen (Kuva 2). Toimenpiteiden perässä on valintaruudut, jotka merkitään valituiksi, mikäli kunta on tehnyt kyseisen toimenpiteen, sekä tilaa muistiinpanoille. Toimenpiteitä on jaettu korkean ja matalan prioriteetin toimenpiteisiin. Ensisijaisesti huomiota ja tekemistä tulisi suunnata korkean prioriteetin toimenpiteisiin, sillä niillä katsotaan olevan eniten vaikuttavuutta. Työkalun oikeassa yläkulmassa olevan rengaskaavion prosentit kasvavat sitä mukaa, mitä enemmän toimenpiteitä on suoritettu. Prosentit antavat suuntaa kunnan varautumistasosta, ja toimivat vertailuarvona, kun kunnat täyttävät työkalua vuosittain tai joka toinen vuosi.
Ilmastossa, ilmastonmuutoksessa ja kuntien infran ylläpidossa on monia asioita, jotka vaikuttavat toisiinsa. Kaikkiin asioihin ei ole yksinkertaisia tai edullisia ratkaisuja. Tämä huomattiin myös työkalun tekemisen aikana tehdyissä ryhmähaastatteluissa. Joistakin asioista ollaan hyvin samaa mieltä, kuten hulevesien hallinnan tarpeellisuudesta. Toisista asioista voidaan olla myös melko eri mieltä. Esimerkiksi pitäisikö teiden suolaamisen sijaan käyttää muita kemiallisia liukkaudentorjuntakeinoja, kuten formiaatteja? Suolan käytön nähdään heikentävän pohjavesien laatua, formiaatin ruostuttavan autoja. Perinteinen hiekoitus ja hiekoitussepelin levitys taas kuluttaa luonnonvaroja, kun kalliota louhitaan soraksi. Samalla talvet muuttuvat leudommiksi, sateisemmiksi ja liukkaammiksi, ja liukkaudentorjunnan tarpeen on huomattu lisääntyneen. Mikä olisi paras tapa toteuttaa liukkaudentorjuntaa? Mielipiteitä löytyy puolesta ja vastaan. Alueelliset eroavaisuudet huomioon ottaen työkalu ei tarjoa liian tarkkoja toimenpide-ehdotuksia. Ryhmähaastattelujen asiantuntijoiden näkemykset vaikuttavat työkalun sisältöön. Työkalua päivittäessä tulisi pohtia, ovatko toimenpiteet nykyisellään riittävän kunnianhimoisia.
Teksti: Kaisa Tuominen
Toimijat ja hankkeet
