Elokuussa 2020 valmistunut Kalajokinen Merenojan yhtenäiskoulu on saanut ensimmäisenä peruskouluna Suomessa oikeuden käyttää pohjoismaista ympäristömerkkiä eli Joutsenmerkkiä. Rakennus on Suomen suurin Joutsenmerkitty rakennus ja ensimmäinen Joutsenmerkitty peruskoulu. Joutsenmerkin kriteerit varmistavat, että rakennus on ympäristöystävällinen koko sen elinkaaren ajan
Joutsenmerkki on Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki. Joutsenmerkityn talon rakentaminen on prosessi, jossa valvotaan rakentamista, käytettyjä rakennusmateriaaleja ja muita rakennukseen tulevia tuotteita (esimerkiksi pinta- ja muut materiaalit). Vaatimuksia on asetettu erityisesti rakennuksen energiantarpeelle, käytetyille rakennusmateriaaleille, valmistuksen rakennusprosessille sekä rakentamisen laadunhallinnalle. Joutsenmerkityissä taloissa voidaan käyttää joko ympäristömerkittyjä rakennusmateriaaleja ja tuotteita (Joutsenmerkittyjä tai EU-ympäristömerkittyjä) tai niin sanottuja tarkastettuja materiaaleja ja tuotteita, jotka täyttävät Joutsenmerkin talokriteereissä asetetut vaatimukset.
Tavoitteena terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö
Hankkeen lähtökohtana oli suunnitella ja rakentaa terveellinen, turvallinen ja liikkumista tukeva yhtenäiskoulu.
”Yhtenäiskoulun suunnittelun lähtökohtana on ollut tarjota vetovoimainen ja opetustarjonnan monipuolisuudessa alueen paras ja nykyaikaisin oppimisympäristö urheilupuiston yhteyteen. Halusimme lisäksi olla edelläkävijänä ympäristöasioissa ja varmistaa oppilaillemme terveellisen ja turvallisen kouluympäristön. Tähän joutsenmerkityn rakentamisen kriteerit sopivat loistavasti ja sparrasivat sopivasti laadukasta rakentamista”, toteaa kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.
Joutsenmerkin vaatimukset täyttyivät reilusti
Joutsenmerkki asetettiin vaatimukseksi jo urakan kilpailutusvaiheessa. Hankkeen laajuus oli kerrosalaltaan 13 153 kerrosneliöä ja tilaavuudeltaan 73 016 kuutiota. Kohteelle on myönnetty Kuntarahoituksen Vihreä rahoitus. Vihreää rahoitusta voi hakea investointihankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mittavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.
”Joutsenmerkin saaminen edellyttää 14 pistettä 39 mahdollisesta pisteestä. Saimme 30 pistettä”, kertoo tekninen johtaja Marko Raiman. Rakennuksen kaikki materiaalit on hyväksytetty Joutsenmerkin takana olevalla Ympäristömerkintä Suomi -organisaatiolla. ”Tiedämme nyt täsmälleen mistä rakennusaineista koulu on rakennettu kattotuolien puuosista kaakeleiden kiinnitykseen ja lattiarakenteisiin”, Raiman jatkaa.
Joutsenmerkki-koulu tuo kestävän kehityksen koululaisten arkeen
Kiinteistön aulatilaan asennettavalla näyttötaululla voidaan reaaliajassa seurata muun muassa sääolosuhteita, kiinteistön energiankulutusta ja aurinkosähköjärjestelmän tuotantoa. Näitä tietoja hyödynnetään myös opetuksessa. Oppilaiden kanssa seurataan projektiluontoisesti esimerkiksi veden ja energian kulutusta ja tuottoa sekä niiden vaihtelua. Opetuksessa pohditaan toimia, joilla kulutusta voisi vähentää. Mikäli toimet toteutuvat ja onnistumisia tulee, niitä voidaan myös palkita. Koulun piha-alueella ja lähiympäristössä on kiinnitetty huomiota välituntiliikunnan mahdollisuuksiin ja oppilaita kannustetaan liikkumaan pyörällä tai jalan.
Merenojan yhtenäiskoulu aloitti toimintansa syyslukukauden alussa 2020. Yhtenäiskoulun rehtori Mia Rytky kommentoi kokemuksia omalta osaltaan: ”Lyhyen kokemuksen perusteella huomaan, että rakennuksessa ei ole tyypillisiä uuden rakennuksen tuoksuja. Tämä liittynee siihen, että kemikaaleja on käytetty vähemmän. Kestävä kehitys on yksi koulumme painopistealueista ja tässä rakennuksessa pystymme kasvattamaan lapsia ja nuoria tuohon ajatteluun. Seuraamme esim. koulun veden- ja sähkönkulutusta sekä minkä verran energiaa aurinkopaneelit tuottavat. Tätä kautta jokainen oppii myös pohtimaan, miten kulutukseen voi vaikuttaa.”
Joutsenmerkin kriteereillä on suora tai epäsuora vaikutus ilmastoon, eli Joutsenmerkityssä talossa on tavanomaista pienempi hiilidijalanjälki. Joutsenmerkki on myönnetty Merenojan yhtenäiskoululle 21.10.2020. Kohteen KVR-urakoitsijana toimi YIT Suomi Oy.
Toimijat ja hankkeet
