Tarpeettomiksi käyneiden patojen poistaminen on yksi helpoimmista tavoista suojella ja palauttaa luonnon monimuotoisuutta. Lahdessa sijaitsevan Kumiankosken padon purkaminen elvyttää uhanalaista koskiluontoa. Tavoitteena on luontaisen kaltainen koski, joka mahdollistaa kalojen vaeltamisen. Lahden tavoitteena on tarjota lisääntymispaikka ja vaellusreitti muun muassa uhanalaiselle taimenelle. Padon purkaminen tuplasi Kumiankosken pituuden noin 50 metristä sataan metriin.
Kumiankosken idyllisen myllyn yhteydessä olevalla säännöstelypadolla on aikoinaan ohjattu vettä myllyn ja myllyn yhteyteen rakennetun mikrovesivoimalan tarpeisiin. Patoa ei ole enää aikoihin käytetty alkuperäiseen tarkoitukseen.
Kunnostuksessa koskenniskalle, eli Kumianjoen yläpäähän ja koskisuvannon alapäähän rakennettiin pohjakynnykset. Niiden ansiosta vedenkorkeus säilyy ennallaan joen yläosassa ja joen yläpuolisissa järvissä: Iso-Kukkasessa, Pikku-Kukkasessa ja Villähteen Kukkasessa.
Koskisuvannon alapäähän rakennetun kynnyksen ja nykyisen padon välinen alue kunnostettiin luonnonmukaiseksi koskialueeksi. Siihen lisättiin kiveä, soraa ja puuta. Kunnostuksella luodaan lisääntymis- ja poikasalueita uhanalaiselle taimenelle sekä mahdollistetaan kalojen liikkuminen vesistöreitillä. Taimenpoikasten istutus alkoi heti kunnostustöiden jälkeen.
Virtavesien kunnostukselle on tilausta
Tarpeettomiksi käyneitä patoja puretaan kiihtyvällä tahdilla Suomessa ja ympäri maailmaa. Euroopan jokivesistöissä on tutkimusten mukaan yli 1,2 miljoonaa nousuestettä. Virtavesien kunnostukselle on tarvetta Suomessakin. Suomen ympäristökeskus arvioi vuonna 2018, että koko maan virtavesiluontotyypeistä eli joista ja puroista vain 18 prosenttia on elinvoimaisia.
Etelä-Suomen kaikki joet ja purot arvioitiin luontotyyppeinä vaarantuneiksi, uhanalaisiksi tai äärimmäisen uhanalaisiksi. Suomen virtavesissä on lukuisia patoja ja muita vesirakenteita, jotka estävät vesieliöiden liikkumisen ja heikentävät virtavesien ekologista tilaa.
Kiinteistönomistajan ja vesialueen omistajien tuki on ollut hankkeelle tärkeä, koska Lahden kaupunki ei omista kunnostettavia alueita. Veden säännöstelyvelvollisuus on kuitenkin kaupungilla. Hankkeelle saatiin vesilain mukainen lupa, jossa on määritelty toimenpiteet ja vaikutusten seuranta. Hämeen ELY-keskus rahoittaa hanketta vesienhoitoavustuksella.
Toimijat ja hankkeet
