Tampereen kaupunki seurasi kesällä 2020 luonnon monimuotoisuutta EU-projekti UNaLabin pilottikohteissa Hiedanrannassa, Vuoreksessa ja Viinikanlahdella. Seurantojen tavoitteena on mitata uudenlaisen kaupunkiluonnon, kuten biosuodattimien, hevoshakojen ja viherseinien kykyä ylläpitää alueellista luonnon monimuotoisuutta.
Vuoreksessa seurattiin hyönteisiä, pölyttäjiä ja kasvillisuutta kolmella alueella. Vuoreksen alueista yksi on ajoittain käytössä hevoshakana. Hiedanrannassa seurattiin pölyttäjiä biosuodattimen alueella ja sen läheisellä niityllä, ja Viinikanlahdella seurantaa tehtiin niittymäisellä joutomaa-alueella, johon ollaan suunnittelemassa viherseinää.
Kasvillisuuden monimuotoisuus vaihteli saman alueen eri niityillä
Vuoreksen ja Viinikanlahden kasvillisuusselvitykset aloitettiin perustamalla valituille tutkimusalueille kolme kasviruutua. Kasviruuduilta tunnistettiin kasvilajit, kasvilajien kokonaispeittävyys ja kasvillisuuden korkeus, minkä lisäksi ylös kirjattiin muita alueelle yleisesti esiintyviä lajeja.
Vuoreksen selvityksestä kävi ilmi, että kasvilajien määrä vaihteli heinäkuun alussa tutkimusalueella 23 ja 37 lajin välillä. Runsaslajisimmalla niityllä yksi valtalajeista oli haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu komealupiini, kun taas vähälajisimmilla alueella ei kasvanut lupiinia. Mikäli lupiinin leviäminen jatkuu, vähentää se koko alueen kasvilajien monimuotoisuutta. Viinikanlahden tutkimusalueelta sen sijaan löytyi mittausajankohtana 23 eri kasvilajia.
Hiedanrannassa ei seurattu kasviruutuja, mutta kukkivia lajeja kirjattiin ylös. Niitty oli kuitenkin niitetty ennen kirjaamista, mikä vähensi kukkivien kasvien määrää. Toisin sanoen myöhäisempi niitto olisi ollut suositeltavaa kukkivien kasvien ja pölytyksen kannalta.
Pölyttäjärunsaus selittyy pölyttäjien suosimien kasvien runsaudella
Pölyttäjäseurantaa tehtiin kesän aikana kolmella tutkimuskäynnillä. Seurannasta selvisi, että mehiläisten ja kimalaisten määrä kasvoi odotetusti kesän edetessä kaikilla tutkimusalueilla, kun taas perhosten ja kukkakärpästen osuudet pysyivät melko samoina.
Seurannan perusteella voidaan todeta, että pölyttäjärunsautta edistää pölyttäjien suosiossa olevien kasvien runsaus. Pölyttäjäyhteisön sisäiseen monimuotoisuuteen sen sijaan vaikuttaa eniten kasvilajiston monimuotoisuus ja tasapainoisuus.
Selvityksestä kävi myös ilmi, että pölyttäjämonimuotoisuuden säilyttämiseksi on vieraslajit pidettävä poissa alueelta. Vieraslajien torjuminen on tärkeää myös siksi, että luonnonvaraiset lajit, kuten niittykukat eivät joudu kilpailemaan voimakkaasti leviävien lajien kanssa pölyttäjistä.
Vuoreksessa seurattiin pölyttäjien lisäksi hyönteisiä. Hyönteisistä vahvimmin edustettuina olivat luteet, joiden monimuotoisuus oli suurin hevoshaassa. Ludelajiyhteisön monimuotoisuutta tietyillä tutkimusalueilla selittää muun muassa kasvilajiston monimuotoisuus.
Luonnon monimuotoisuudesta pidettävä huolta tiivistyvissä kaupungeissa
Selvityksen alustavista tuloksista nähdään, että verrokkialueilla, kuten niittymäisellä joutomaalla, on monipuolinen kasvilajikirjo, mikä lisää pölyttäjien ja muiden hyönteisten monimuotoisuutta.
Luonnon monimuotoisuutta voidaan tukea huolehtimalla sellaisten kasvilajien kasvusta, jotka ovat pölyttäjien suosiossa. Monimuotoisuutta voidaan edistää myös oikeaan aikaan tehdyllä niitolla ja kontrolloidulla laidunnuksella.
Vieraslajien torjuntaa tulee kehittää esimerkiksi varmistamalla viherrakentamisessa käytettävien kasvualustojen laatu, tiedottamalla vieraslajeista sekä järjestämällä torjuntatalkoita.
Viheralueiden säilyttäminen kaupunkialueilla on tärkeää, etenkin kun kaupungit kasvavat ja tiivistyvät. Alueella olevien viheralueiden tulisi palvella montaa tarkoitusta, kuten viivyttää ja puhdistaa hulevesiä, tarjota asukkaille elvyttävää lähiluontoa ja tukea luonnon monimuotoisuutta.
Kesällä 2022 Hiedanrannassa tehdään pölyttäjä- ja kasvillisuusseurantaa, Vuoreksessa pölyttäjä-, kasvillisuus- ja hyönteisseurantaa sekä Viinikanlahdella pölyttäjäseurantaa viherseinällä, jota verrataan edellisten vuosien niittyaineistoon. Seurannat pilottikohteissa ovat osa Tampereen kaupungin laajempaa luonnon monimuotoisuus -työtä.
Lisätietoja
Tampereen luonnon monimuotoisuusohjelma 2021-2030.
