Kartanon historiaa lyhyesti
Vuojoen kartano on Eurajoella, Eurajoen varressa Satakunnassa sijaitseva Empire-tyylinen kartano, joka kuuluu Suomen kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaimpiin kokonaisuuksiin. Kartanolla on pitkä historia ja se mainitaan jo 1500-luvun lopulle ajoittuvissa asiakirjoissa. Nykyinen arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema kartanon päärakennus valmistui vuonna 1836 ja 2000-luvulla alkoi kartanon kolmas elämä, kun se restauroitiin Eurajoen kunnan ja Posiva Oy:n toimesta arvoiseensa käyttöön kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskukseksi. Kartanon yleishyödyllistä toimintaa kehittämään perustettiin restauroinnin jälkeen 2005 Vuojoen kartano Oy, jonka toiminta päättyi, kun kartanon omistaja Eurajoen kunta vuokrasi pääosan kartanon tiloista ydinvoiman laitostoimittaja Arevalle huhtikuusta 2024 lähtien viiden vuoden vuokrasopimuksella.
Restauroinnin aikana Vuojoen kartano kävi vajaassa kahdessa vuodessa läpi mittavat muutostyöt. Restauroinnilla palautettiin päärakennukseen alkuperäinen Engelin suunnittelema huonejärjestys ja alkuperäisen mukaiset värit. Tavoitteena oli Engelin luoman kartanokokonaisuuden arkkitehtuurin ainutlaatuisen arvokkuuden palauttaminen.
Energiaremontilla isot energia- ja päästösäästöt
Vuonna 2023 kartanoon suoritettiin lämmitystavanmuutos. Ennen muutosta kartano lämmitettiin öljyllä, jota kului keskimäärin 80 000 litraa vuodessa. Tämä vastaa energiamäärältään noin 800 MWh lämpöenergiaa. Energiaremontissa lämmitystapa vaihdettiin öljystä maalämpöön, jolloin öljylämmityksestä luopumisen myötä lämmityksen aiheuttamat päästöt pienenivät siis huomattavasti. Konsultin tekemässä arviossa kartanon lämmitysenergiantarpeeksi arvioitiin noin 680 MWh vuodessa. Maalämpöpumpun sähköenergian vuosittaiseksi tarpeeksi arvioitiin vastaavasti noin 185 MWh vuodessa, jolloin energiatavan muutoksen on arvioitu tuottavan noin 495 MWh:n energiasäästöt vuositasolla.
Kartanon lämmityksestä johtuvien hiilidioksidipäästöjen voidaan taas arvioida vähentyvän jopa noin 185 000 kgCO2 vuodessa, verrattaessa öljyn hiilidioksidipäästöjä Suomen keskimääräiseen sähköntuotannon päästökertoimeen (70 kgCO2/MWh). Mikäli kohteessa hyödynnetään kokonaan päästöttömillä energianlähteillä tuotettua sähköä, päästövähennys voi olla kokonaisuudessaan noin 198 000 kgCO2 vuodessa.
Investoinnin kokonaissuuruuden ollessa 610 000 €, olisi investoinnin takaisinmaksuaika arvion mukaan noin 6 vuotta, mikäli sähkön kokonaishinta olisi laskelmassa käytetty 120 €/MWh ja säästetyn öljyn hinta vastaavasti 1,60 €/litra. Eli tämän karkean arviolaskelman mukaan muutos vaikuttaa taloudellisesti varsin kannattavalta.
Vuojoen kartanon tyyppisissä, suojelluissa vanhoissa rakennuksissa tehtävissä energiatehokkuustoimissa on huomioitava myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen säilyminen, jolloin vaihtoehtoisen lämmitystavan valintaan vaikuttaa muutkin kuin kustannus- ja päästövähennystekijät. Vuojoen kartanon lämmitystavan muutosta suunniteltaessa vaihtoehtoina harkittiin myös muun muassa hakelämpölaitosta ja aurinkoenergiaa. Maalämmön selkeänä etuna kyseisiin vaihtoehtoihin nähden oli kuitenkin sen huomaamattomuus ympäristössä. Lisäksi kartanon ympärillä on paljon maa-alaa, joten maalämmön hyödyntämiseksi oli hyvät edellytykset samalla ainutlaatuista ja historiallista kartanoympäristöä kunnioittaen.
Vuojoen kartanon lämmitystavan muutos on toteutettu Eurajoen kunnan toimesta ja lämmitystavan muutokselle on saatu Business Finlandin energiatuki. Eurajoki kuuluu ilmastonmuutosten hillinnän edelläkävijöiden Hinku-verkostoon. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tehty investointi toimii samalla osana päästövähennystavoitteeseen pyrkimistä.
Lisätiedot
Pekka Kuusisto, kunnanrakennusmestari, Eurajoki. p. 044 312 4404
Toimijat ja hankkeet
