GHG-protokollan mukainen päästölaskenta
Hiilijalanjälkilaskenta on prosessi, jossa lasketaan esimerkiksi organisaation aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt, jotka edistävät ilmastonmuutosta. Päästöjen määrä ilmoitetaan yleensä hiilidioksidiekvivalentteina (CO₂e), mikä mahdollistaa erilaisten kasvihuonekaasujen, kuten metaanin ja dityppioksidin, vertaamisen keskenään yhteismitallisella mittayksiköllä.
Laskenta perustuu tyypillisesti GHG-protokollan mukaisiin kasvihuonekaasupäästölähteisiin, niiden laskentaan ja raportointiin. Tässä standardoidussa laskentamenetelmässä päästöt on jaettu kolmeen kategoriaan eli päästöluokkaan, Scopeen:
- Scope 1. Oman toiminnan suoriin päästöihin.
- Scope 2. Oman toiminnan epäsuoriin päästöihin ja
- Scope 3. Yrityksen toimitusketjuista eri suuntiin (upstream/downstream) syntyviin päästöihin (katso kuva).
Esimerkiksi ammattikorkeakouluja eivät koske kaikki päästölajit kuten Scope 3 Downstream päästöt tai Upstream-päästöistä jätteet ja kuljetukset + jakelu.
Käytännössä monet yritykset eivät huomioi kaikkia eri Scopeja tai niiden päästölajeja omassa hiilijalanjälkilaskennassaan tai laskenta ei ole muuten avointa. Syitä voi olla monia. Esimerkiksi kaikkea tarvittavaa dataa yrityksen toimitusketjuun liittyvistä epäsuorista päästöistä voi olla vaikea saada koottua. Toisaalta laskenta on luonteeltaan iteratiivista ja vuosi vuodelta kehittyvää ja parempaa.
Hiilijalanjälkilaskenta on EU:ssa osa yritysten kestävyysraportointidirektiiviä (Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD)), joka tulee voimaan vaiheittain vuosina 2024-2026. Kuluva vuosi on ensimmäinen, jolta suurten yritysten ja pörssiyhtiöiden on raportoitava vuoden 2025 aikana. Myöhemmässä vaiheessa direktiivi laajenee koskemaan myös pienempiä ja listaamattomia yrityksiä tietyin ehdoin ja rajauksin.
SAMKin hiilijalanjälkilaskenta
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE on julkaissut vuonna 2020 ammattikorkeakouluille kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu, jonka keskeisenä osana on ammattikorkeakouluille asetettu tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä (Arene 2020). Tavoitteenseurannan työkaluna toimii hiilijalanjälkilaskenta, millä kehitystä voidaan seurata ja todentaa sekä tunnistaa uusia kehityskohteita.
SAMKissa hiilijalanjälkeä on laskettu vuodesta 2020 lähtien. SAMKin kuten muidenkin ammattikorkeakoulujen päästöt syntyvät pääosin kahdesta osasta: kiinteistöistä ja niiden energiankäytöstä sekä työmatkustamisesta, erityisesti ulkomaanlennoista. Käytettävissä olevan datan tarkkuus vaihtelee. Esim. SAMKin kiinteistöjen energiankulutuksesta on mahdollista saada hyvinkin tarkkaa tietoa, kuten myös vedenkulutuksesta. Lisäksi saadaan tarkkaa tietoa esim. SAMKin omien autojen käytöstä. Toisaalta esim. työhön liittyvän lentomatkustamisen tietoja on haastavaa ja työlästä käsitellä ja saada lentokohtaisia päästötietoja kootusti tai helposti. Suurin ongelma tarkkuuden suhteen liittyy päästökertoimiin.
SAMKilla hiilijalanjälkilaskentaa on hyödynnetty esim. SAMKin Porin kampuksella tehdyn energiaremontin päästövaikutusten todentamisessa (). Remontin myötä SAMKin hiilijalanjälki pieneni merkittävästi. Viimeisimmän laskelman mukaan SAMKin omat päästöt (omien autojen käyttö + energia eli Scopet 1 ja 2) ovat vain n. 10 % koko hiilijalanjäljestä. Scope 3 päästöt ovat vastaavasti n. 90 % päästöistä ja siellä otetaan mukaan työmatkustus, lennot bussit, taksit ym. hankinnat sekä esim. energian Scope 3 päästöt. Viimeksi mainittu kattaa osuuden myös energiainfran rakentamisen (tuotanto ja siirto) ja sen huollon päästöistä. Näistä saadaan jo vähän osviittaa siitä, mihin SAMKin pitäisi jatkossa keskittyä pienentääkseen hiilijalanjälkeään kohti tavoiteltua nollaa.
Lisätietoja
- Sanna Lindgren, Tutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu, sanna.lindgren@samk.fi
- Artikkelin kirjoittajat: Teemu Heikkinen Canemure-hanke, SAMK ja Sanna Lindgren, SAMK
Toimijat ja hankkeet
