SAMKin Porin kampuksen ja Keskon K-supermarket Kampuksen vuokraamassa rakennuksessa on vuosien 2020-2021 aikana uusittu lämmitysjärjestelmä. Uudessa hybridilämmitysjärjestelmässä kaukolämmön korvaajaksi ja rinnalle on otettu käyttöön lauhde-, maa- ja ilmavesilämpöratkaisuja, joilla voidaan myös viilentää rakennusta. Kiinteistön omistaa Hemsö, joka ostaa energiapalvelun sen toteuttajalta Advenilta Energia palveluna -mallin mukaisesti.
Kampus-kiinteistö valmistui käyttöön toukokuussa 2017 ja se koostuu kolmesta osasta, joista A-osa on kokonaan uusi ja B- ja C-osat ovat alun perin 1990-luvulla rakennettuja peruskorjattuja ja osin uudistettuja osia. A- ja B-osaa sekä C-osan yläkertaa vuokraa SAMK (yli 80% neliöistä) ja pääosaa C-osan alakerrasta Kesko (katso kuva alla).
Lämmitys
Koko rakennuksen lämmitys on jaettu kahteen erilliseen lämmitysverkostoon, joista A- ja B-osien lämmitys tuotetaan uudessa ratkaisussa maa- ja ilma-vesilämpöpumppujen sekä kaukolämmön yhdistelmällä ja C-osan lämmitys vastaavasti kaupan kylmälaitteiden lauhdelämmöllä, ilma-vesilämpöpumpuilla (2 kpl) ja kaukolämmöllä. Ideana mitoituksessa on ollut, että lämmityksen peruskuorma tuotetaan uusilla järjestelmillä ja kaukolämpöä käytetään huippulämmöntarpeen kattamiseen. Kaukolämpö toimii edelleen myös varajärjestelmänä muun järjestelmän mahdollisten häiriöiden varalta. Käytännössä yli 85% lämmitysenergiasta on mahdollista tuottaa ns. omalla lämmöllä. Vuosien lämmitystarpeet vaihtelevat merkittävästi, mutta esimerkiksi vuonna 2022 kiinteistön kokonaislämmitysenergiankulutus oli n. 3800 MWh, josta 86% tuotettiin omalla lämmöllä ja loput 14% kaukolämmöllä.
Jäähdytys
Lämmityksen lisäksi hybridijärjestelmä mahdollistaa myös passiivisen ja aktiivisen jäähdytyksen. Passiivisessa jäähdytyksessä (vain A- ja B-osat) voidaan tarvittavaa kylmää tuottaa ilman maalämpöpumpun aktiivista toimintaa kierrättämällä maalämpöpiirin keruunesteen kylmää suoraan lämmönvaihtimen kautta lämmitys/jäähdytysverkostoon. Aktiivisessa jäähdytyksessä, kun passiivisen jäähdytyksen kapasiteetti ei enää riitä, voidaan maalämpöpumpun käytöllä siirtää sisältä enemmän lämmitys/jäähdytysverkoston lämpöä maalämpöpiirin keruunesteeseen ja edelleen lämpökaivoihin varaten samalla lämpöä takaisin kallioperään. Kallioperä toimii siis akkuna sekä lämmitys- että viilennysenergialle. Vuonna 2022 jäähdytysenergiaa käytettiin n. 430 MWh.
Lämmönjako ja laitteisto
Rakennuksen lämmönjako (myös viilennys) on toteutettu pääosin ilmanvaihdon ja osin patteriverkoston kautta. A- ja B-osien osalta ilmanvaihdon lämmönsiirtimien yhteislämmitysteho on 1775 kW ja patteriverkoston lämmönsiirtimien 450 kW. Vastaavasti C-osan osalta lämmönsiirtimien tehot ovat 1500 kW ja 200 kW. Maalämpöpumppu on nimellisteholtaan 550 kW ja ilmavesilämpöpumput 124 kW kukin. Lämpökaivoverkosto (36 x 350m) on porattu kaupanpuoleisen B -ja C-osien kohdalla olevan parkkialueen alle. Ilma-vesilämpöpumput on sijoitettu B- ja C -osien katoille.
Kaikki kiinteistössä käytettävä ostosähkö on sertifioidusti uusiutuvaa energiaa. Lisäksi kampuksen katolla on yhteensä noin 42 kWp tehoinen tutkimuskäyttöön rakennettu aurinkosähköjärjestelmä, joka tuottaa omaa uusiutuvaa sähköä kiinteistön käyttöön noin 35 MWh edestä vuodessa. Kiinteistöllä on neljän tähden Breeam-sertifikaatti merkkinä korkeiden ympäristövaatimusten täyttämisestä.
Päästösäästöt
SAMKin hiilijalanjäljestä suurimman osan muodostavat kiinteistöjen energiankulutus ja matkustaminen. Uuden ratkaisun myötä kiinteistön lämmitysenergiankulutuksen hiilidioksidipäästöt laskivat noin 80% vuosien 2020 ja 2022 välillä (Scope 2). Lisäksi paikallisen kaukolämmön päästöt laskivat merkittävästi samalla aikajaksolla, minkä ansiosta SAMKin lämmitysenergian hiilijalanjälki pieneni kaikkiaan yli 90%. Kun tarkastellaan kokonaisenergiankulutuksen päästövähenemää ja huomioidaan sähkönkulutuksen Scope 3 mukaiset päästöt, niin vähenemä on silloinkin ollut n. 70 % luokkaa.
Scope 3 on maailman eniten käytetyn organisaatiotason hiilijalanjälkilaskentastandardin (GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard) kolmas ja kattavin luokka tai laajennus, missä huomioidaan yrityksen oman toiminnan suorien ja epäsuorien päästöjen (Scopet 1 ja 2) lisäksi mm. tuotteen toimitusketjusta aiheutuvat epäsuorat päästöt, kuten raaka-aineiden hankintojen ja kuljetusten ja valmistettujen tuotteiden käytön aikaiset päästöt.
Lisätiedot
- Hemsö, Janne Suhonen, energia- ja vastuullisuuspäällikkö, janne.suhonen@hemso.se, +358 40 771 8761
- Adven, Anssi Juvonen, myyntipäällikkö, anssi.juvonen@adven.com, +358 40 809 3160
- SAMK, Tero Hämäläinen, kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö, tero.hamalainen@samk.fi, +358 44 710 3210
Artikkelin kirjoittaja: Teemu Heikkinen, Canemure -hanke, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Toimijat ja hankkeet
