Suomalais-venäläinen koulu on Suurin venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen erikoistunut yleissivistävä koulu Suomessa. Koulu on yhtenäiskoulu, jossa annetaan opetusta niin esi-, perus- kuin lukiotasollakin ja koulussa on noin 700 oppilasta ja opiskelijaa. Koulurakennus valmistui Helsingin Etelä-Kaarelaan syksyllä 2021.
Senaatti-kiinteistöjen rakennuttaman koulun hiilijalanjälkeä on pystytty vähentämään ottamalla hiilijalanjälki huomioon suunnittelussa alusta alkaen. Hiilineutraaliustavoitteet hankkeelle asetettiin jo suunnittelukilpailun aikana. Varhaisessa vaiheessa aloitettu ohjaus on auttanut pienentämään uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä koko sen arvioidun sadan vuoden elinkaaren aikana ainakin 10 % siihen verrattuna, mitä hiilijalanjälki olisi voinut olla ilman ohjaustoimenpiteitä.
Myös hankkeen osapuolten yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli uusien käytäntöjen luomiselle, alan yhdessä oppimiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle. Hankkeessa on ollut mukana mm. Senaatti-kiinteistöt, SRV Rakennus Oy, A-Insinöörit Oy, Granlund Consulting Oy ja Stora Enso Wood Products Oy Ltd. Arkkiehti- ja pääsuunnittelusta vastasi AFKS.
Yli 20 % pienempi hiilijalanjälki keskimääräiseen koulurakennukseen verrattuna
Suomalais-venäläinen koulu on Suomen suurimpia ja moderneimpia puukouluja. Sen runko on rakennettu ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuusta, yläpohjarakenteet LVL-viilupuusta, ja julkisivu on palosuojakäsiteltyä puuta. Koulun hiilijalanjälki on RTS-ympäristöluokituksen hiilijalanjälkivertailun mukaan 21 % pienempi kuin vastaavan keskimääräisen koulurakennuksen.
Valtion Puurakentamisen ohjelman painopisteisiin vuosina 2020-2022 kuuluu puun käytön edistäminen julkisessa rakentamisessa. Tavoitteena on, että julkisesta uudisrakentamisesta puolet olisi viiden vuoden sisään puusta. Suomalais-venäläisen koulun puurunkoon sitoutuu hiiltä lähes 300 henkilöauton vuotuisten päästöjen verran.
Hankkeessa hyödynnettiin myös kiertotaloutta ja uusiutuvaa energiaa
Vähähiilisyyden lisäksi hankkeessa on toteutettu kiertotaloutta, kun paikalta puretun koulurakennuksen betoni- ja tiiliaines hyödynnettiin piha-alueiden maarakentamisessa. Purkubetonin murskaaminen ja hyödyntäminen paikan päällä vähentää kuljetuksen päästöjä sekä tarvetta louhia luonnonkiviaineksia rakennuskäyttöön. Lisäksi koululle tulee Senaatin aurinkoenergiaohjelman mukaisesti omat aurinkopaneelit.
Senaatti-kiinteistöillä on tavoitteena hiilineutraali kiinteistökanta vuoteen 2035 mennessä, ja kehitystyö hankkeiden ohjaamisesta pienempiin ilmastovaikutuksiin on käynnissä. Senaatti myös liittyi syyskuussa ensimmäisenä valtion organisaationa vapaaehtoiseen green deal -sopimukseen työmailla syntyvien päästöjen vähentämiseksi.
