Olemme nyt riippumattomia tuontiöljystä, ja lisäksi maalämpö parantaa koko pientaloalueen ilmanlaatua.
Olli Riekkinen
Riekkisten perhe on asunut Espoon Friisilässä vuosituhannen vaihteesta asti. Vuonna 1982 rinnetontille valmistunut paritaloasunto sisältää noin 185 neliötä osittain kahdessa kerroksessa. Talon erikoisuutena on uima-allas, josta nautittiin erityisen paljon, kun lapset olivat pieniä.
– Myöhemmin suhtautumisemme siihen on ollut ristiriitaisempaa pelkästään energiatalouden kannalta, Olli Riekkinen toteaa.
Alusta asti asukkaita on ihastuttanut talon iso puutarha, hyvät nikkarointitilat ja sijainti lyhyen matkan päässä metrosta ja Iso Omena -kauppakeskuksesta. Kaikki palvelut löytyvät läheltä, joten lyhyet kaupunkiajot onnistuvat nykyään päästöjä tupruttelematta lähes kokonaan lataushybridisähköautolla.
Öljynkulutus laskuun pienillä teoilla
Riekkisten muuttaessa taloon öljykattila oli juuri uusittu ja autotallin alla oleva öljysäiliö huollettu, joten öljystä luopuminen ei tuntunut järkevältä. Olli alkoi kuitenkin seurata öljynkulutusta ja vertailla sitä naapurin kanssa. Energiatehokkuutta paranneltiin muiden remonttien yhteydessä.
– Lisäsimme esimerkiksi ulkoseiniin ja välikattoon eristyksiä, ja alakertaan hankittiin ilmalämpöpumppu, Olli kertoo.
Näillä toimilla öljyä säästyi noin 500 litraa vuodessa ja vuosikulutus laski 2 500 litran tuntumaan. Remontit maksoivat itsensä nopeasti takaisin.
Sittemmin vanha lämpöpumppu siirrettiin yläkertaan hoitamaan kesäviilennystä, ja alakertaan hankittiin uusi energiatehokkaampi malli. Ollin mukaan kahden lämpöpumpun systeemi on palvellut talossa hyvin.
– Alakerrasta lämpö nousee ylös ja yläkerrasta kesällä viilennetty ilma laskeutuu alas.
Ensimmäinen varsinainen energiaremontti toteutettiin vuonna 2018, kun Riekkiset vaihtoivat alkuperäisen Valmet Kotilämpö -lämmönsiirtojärjestelmän uuteen Enervent Pingvin -järjestelmään. Lämpö kiertää entiseen tapaan ilmakanavien kautta molempiin kerroksiin.
– Uusi järjestelmä valittiin ennakoivasti sopimaan yhteen myös matalalämpöverkoston eli maalämmön tai ilma-vesilämpöpumpun kanssa. Lisäksi siinä on mukana tehokas lämmön talteenotto ja kierrätys, Olli kertoo.
Myös kesäöiden viilennystoiminto on osoittautunut tehokkaaksi ja toimivaksi, mikä vähentää viilentämisen tarvetta lämpöpumpulla.
– Kun teimme vielä ikkuna- ja oviremontin vuonna 2020, öljynkulutus laski 1 800–2 000 litraan vuodessa.
Öljykattila vaihtui maalämpöön
Riekkiset olivat pohtineet öljystä luopumista jo vuosia ja odottaneet sopivaa hetkeä. Lopulta vaakakuppi kallistui maalämmön puolelle.
– Tuttavilla oli siitä hyviä kokemuksia, ja maalämpö vaikutti pitkäaikaiselta ja huolettomalta ratkaisulta, Olli kertoo.
– Myös kustannusero ilma-vesilämpöpumppuun oli suhteellisen pieni, koska maalämpö maksoi arviolta vain runsaat 5 000 euroa enemmän. Se tuntui kokonaisuuden ja riittävien tehojen kannalta varmemmalta valinnalta.
Riekkiset pyysivät tarjouksen kolmelta toimittajalta, ja Ollin mielestä oli tärkeää, että kaikki kävivät paikan päällä tutustumassa talon erikoisuuksiin ennen tarjouksen antamista. Järjestelmähän piti mitoittaa riittämään myös uima-altaan lämmitykseen. Lopullinen päätös tehtiin yhdessä naapurin kanssa, ja molempiin asuntoihin valittiin moderni Niben S1255-sarjan 12 kilowatin maalämpöjärjestelmä.
Lämpödiileri Oy hoiti kaiken avaimet käteen -periaatteella, ja toimitus sisälsi esimerkiksi maalämpökaivojen poraustyöt ja luvat. Olli neuvoo ottamaan huolella selvää myös siitä, mitä urakkaan ei kuulu.
– Esimerkiksi meidän piti huolehtia etukäteen, että porauskone mahtuu pihalle portista, ja patiotakin piti purkaa pois tieltä. Myös jälkikäteen meille jäi nurmikkoalueiden siistimiset, ojien täyttö ja kivien pois siirtäminen.
Elokuun lopussa 2022 järjestelmä oli ollut käytössä vuoden. Järjestelmän antaman raportin mukaan energiaa oli tuotettu yhteensä 20 500 kWh, johon sähköä oli kulunut 4 715 kWh. Lämmitysenergiasta oli kulunut tilojen lämmitykseen 14 050 kWh, käyttöveden lämmitykseen 2 400 kWh ja altaan lämmitykseen 4 050 kWh. Lisäksi lämmityskustannuksissa huomioitiin käyttöveden priimauksen kulutus noin 2 800 kWh sekä ilmalämpöpumpun tasauslämmityksen kulutus 1 300 kWh.
Lämmitystapojen kustannusvertailu kymmenen vuoden aikana investoinnista
Lämmityslaitteiden sähkönkulutus ensimmäisenä vuonna
Yksi maalämpöön siirtymisen yllätyksistä oli myyjän arviota selvästi suurempi sähkön kulutuksen lisääntyminen.
– Kokonaissähkönkulutus kasvoi meillä viime vuoden aikana noin 80 prosenttia, Olli kertoo. Kun edellisiä vuosia kylmemmän lämmityskauden 2021–2022 vaikutus neutraloidaan astepäivälukujen avulla ja loppulukemista vähennetään sähköauton latausten lisääntyminen, sähkönkulutus on noussut noin 5 200 kWh.
– Se tarkoittaa, että tilojen ja käyttöveden lämmitykseen kuluva sähkönkäyttö on normeerattuna lisääntynyt noin 50-60 prosentilla, vaikka oletusarvo oli noin 30 prosenttia.
Oma vaikutuksensa on toki ollut myös sillä, että Riekkiset satsasivat osan säästöistä mukavuuteen.
– Nostimme uima-altaan lämpötilaa noin kahdella asteella, mikä olisi aiemmin vaatinut noin 500 litraa enemmän öljyä vuodessa.
Kokonaisuutta tarkemmin seuratessa Ollista on ollut silmiä avaavaa huomata, miten suuri osuus käyttöveden lämmityksellä on energian kulutuksessa. Hänestä onkin tärkeää huomioida sähkönkulutusta vertailtaessa myös käyttöveden priimaukseen lämminvesivaraajalla kuluva sähkö, mikä ei näy maalämpöjärjestelmän sähkönkulutuksessa.
– Olen seurannut lisävaraajan kulutusta päivä- ja kuukausitasolla erillisellä varaajan töpseliin kytketyllä WiFi-mittarilla kännykän kautta, ja lisävaraajan osuus on lähes 3 000 kWh vuodessa.
Riekkiset ovat hakeneet remonttiin valtion energiatukea, ja Olli muistuttaakin, että sen saaminen edellyttää vanhan öljysäiliön purkamista ja poistamista käytöstä.
– Meille asia selvisi vasta tukea hakiessa, mutta onneksi olimme tilanneet remonttiin jo etukäteen purkutyöt toiselta toimijalta.
Talon arvo nousi kertaheitolla
Ollin mielestä energiaremontissa jäädään saamapuolelle, ja takaisinmaksuaika on itse asiassa vain yhden päivän. – Talomme arvo nousi kertaheitolla vähintäänkin remonttiin satsatun verran, noin 23 000 euroa. Öljylämmitteiselle allastalollehan ei tänä päivänä löytyisi helposti ostajia.
Riekkisille on ollut iso helpotus, että öljystä ehdittiin luopua ennen hintojen nousua. – Olemme nyt riippumattomia tuontiöljystä, ja lisäksi maalämpö parantaa koko pientaloalueen ilmanlaatua. Aikaisemminhan lämmitimme joskus puukiuasta pakkasilla myös lämmitystarkoituksessa, mikä tuotti turhia pienhiukkaspäästöjä.
Seuraavaksi harkinnassa on aurinkoenergian valjastaminen tuottamaan erityisesti lämmityksen ja sähköauton tarvitsemaa sähköä. Olli suosittelee energiaremonttia kaikille, koska se tuottaa hyvää mieltä niin monella tavalla.
– Asumismukavuus paranee, talon arvo säilyy ja samalla tulee tehtyä ekoteko. Tuntuu erityisen hyvältä, että on pystynyt tekemään jotakin myös tulevien sukupolvien eteen. Vuotuisia päästöjä lienee vähennetty noin 5 000 kilon verran ja sähköautoiluun satsaamalla vielä rutkasti lisää.
