Mikkelissä kehitetään käsin veistettyjen perinnehirsien kierrätystä

Mikkelin kaupunki on osallistunut vuodesta 2019 asti EU:n rahoittamaan CityLoops-projektiin, jossa on mukana seitsemän kaupunkia seitsemästä maasta. Tavoitteena on kehittää rakennus- ja purkujätteen kiertoa. Yhtenä teemana Mikkelissä alettiin pohtia kaupungin purkukohteiden puujätteiden kierrätystä. Puujätettä ei kierrätetä, vaan toimitetaan murskattuna energiantuotantoon.

”Se on ongelma, koska puujätteen hyödyntäminen polttamalla kuormittaa ilmastoa siinä missä rakennusten paikoilleen lahoaminenkin”, toteaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja. Puulle haluttiin löytää mahdollisemman korkea-arvoisia kierrätystapoja ja uudelleenkäyttöä. ”Samalla huomasimme, että arvokkainta puutavaraa ovat käsin veistetyt perinnehirret, joita löytyykin kaupungin sijaan maaseudulta.”

Seuraava haaste oli löytää alueella käyttämättöminä olevat hirsirakennukset, koska niistä ei saatu tietoja julkisista rakennustietokannoista. ”Teimme ProAgrian kanssa 100 maatilalle kyselyn käyttämättömistä hirsirakennuksista, mutta emme saaneet yhtään vastausta”, Lilja kertoo. ”Viljelijät eivät ilmeisesti halua luopua talousrakennuksistaan, koska varastointitarvetta on määrättömästi.”

Seuraavaksi kohderyhmäksi valittiin Mikkelin seudun kesäasukkaat. ”Liitimme kyselyn kesäasukkaiden tiedotuslehteen, joka jaetaan noin 30 000 talouteen. Sen jälkeen yhteydenottoja alkoi tulla kesämökkiläisiltä, perikunnilta ja maaseudun entisiltä asukkailta.”

Arvokkainta puutavaraa ovat käsin veistetyt perinnehirret.

Raimo Lilja, kiertotalousasiantuntija, Miksei Oy

Rakentamisperinnön suojelulla on kiire

Liljan mukaan Etelä-Savon maaseudulla on arviolta tuhansia käytöstä poistettuja tai vähällä käytöllä olevia hirsiaittoja, riihiä ja päärakennuksia. Valitettavan moni on jo romahtamispisteessä. ”Olemmekin menettäneet jo paljon arvokasta kulttuurihistoriaa ja käyttökelpoista puutavaraa.”

Onneksi pelastettavaakin on vielä jäljellä. ”Rekisterissämme on nyt yli 30 kohdetta, jotka odottavat asiantuntijan arviota”, Linja kertoo. Rakennukset käydään kuvaamassa paikan päällä, ja asiantuntija luokittelee hirsien kunnon ja purkutöiden kiireellisyyden. ”Olemme luoneet myös tarkistuslistan, jonka pohjalta tehdään kustannusarvio sekä purkutöistä että hirsien jälleenmyyntiarvosta.”

Yksi kesällä 2021 ilmoitetuista kohteista on nyt purettu, ja noin 500 metriä perinnehirsiä on löytänyt uuden omistajan. Ostajat ovatkin kolikon toinen puoli, jota ilman hirsien kierrätys ei onnistu. ”Mikkelin seutu on kaupantekoon omiaan, koska Etelä-Savossa on paljon kesäasutusta ja samalla ihmisiä, jotka arvostavat vanhaa puutavaraa piharakennuksissaan.”

Digitaalinen kauppapaikka myyjille, ostajille ja osaajille

Jotta hirsien myyjät ja ostajat kohtaisivat toisensa mahdollisimman helposti, Miksei perusti nettiin www.arjenkiertotalous.fi-sivuston, jossa esitellään rakennusten purkamiseen ja hirsien uudelleenkäyttöön liittyviä palveluntarjoajia. Rakennusten myyjät voivat ilmoittaa kohteestaan digitaalisessa www.kiertoon.fi-kauppapaikassa.

”Haasteena on saada käyttäjät löytämään nämä sivustot, ja myös valtakunnalliselle palvelulle olisi tarvetta. Samanlainen kierrätystoiminta olisi mahdollista muillakin mökkipaikkakunnilla”, Lilja uskoo.

Hän painottaa kaupanteossa myös hirsirakentamisosaamisen merkitystä. Käsin veistettyjen hirsitalojen purkaminen ja rakentaminen vaativat asiaan vihkiytyneet kirvesmiehet ja -naiset. ”Hirsikehikon purkaminen vaatii paljon työtä ja taitoa, ja kustannusten takia rakennuksen muut sisä- ja ulkolaudoitusten purkutyöt kannattaakin teettää tavallisella purkuyrityksellä.”

Hirsirakentamisen vaaliminen on arvovalinta

Hirsirakennusten kierrätyksellä halutaan suojella Mikkelissä arvokasta rakentamisperintöä ja kulttuurihistoriaa sekä hirsirakentamisen osaamista. ”Kannustammekin ihmisiä ensisijaisesti säilyttämään ja kunnossapitämään hirsirakennuksiaan, koska arvokkainta käyttöä on säilyttää rakennukset alkuperäisellä paikallaan”, Lilja toteaa.

Jos rakennuksen katto on päässyt huonoon kuntoon eikä korjaaminen ole vaihtoehto, hirret on parempi ohjata kiertoon kuin antaa lahota paikoilleen. ”Jos rakennus lahoaa, syntyy puujätettä ja hirsiin sitoutunut hiili vapautuu. Menetämme siis yhden hiilivaraston.”

Hirsirakennusten kierrätystä ei voi ainakaan vielä perustella taloudellisesti, koska usein pelkkä purkaminen maksaa hirsien tuottoa enemmän. Liljan mukaan hirsirakennuksen vaalijat tekevätkin aina arvovalinnan. ”Hirsirakennusten kierrättäjät ja hirrestä rakentavat arvostavat patinoitunutta materiaalia itsessään ja siihen liittyvää perinteistä käsityötä.”