Topinpuiston kiertotalouskeskusta alettiin suunnitella Turkuun jo vuonna 2012, ja samalla Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ssä (LSJH) käytiin läpi, mitä mahdollisesti hyödynnettävissä olevia jätejakeita ei vielä kerätty erikseen kotitalouksilta.
”Silloin tekstiilien erilliskeräys nousi esiin ensimmäisen kerran, ja pian myös Sitran selvitysraportti korosti samaa asiaa”, kertoo LSJH:n palvelusuunnittelija Marko Kokkonen.
Vuonna 2015 LSJH aloitti poistotekstiilien erilliskeräyksen toimialueellaan ja Turun ammattikorkeakoulussa käynnistettiin Poistotekstiili 2.0 -hanke. ”Tekstiilien kiertotalous oli mielessä monella muullakin, ja niin syntyi Telaketju-verkosto, jossa on mukana jäte- ja tekstiilialan toimijoita, tutkimus- ja oppilaitoksia sekä ministeriöiden edustajia.”
Nopeasti kävi selväksi, että kuluttajapoistotekstiilien keräykseen ja lajitteluun oli jo olemassa kaikki edellytykset, ja myös markkinoilla riitti kiinnostusta kierrätyskuitujen käyttöön. Enää Suomesta puuttui mekaaninen tekstiilikuidun avauslinjasto.
”Siksi lähdimme viemään kuluttajapoistotekstiilien kierrätyslaitosta eteenpäin, ja kaikkiaan 29 kunnallista jätelaitosta toimivat hankkeen rahoittajina.”
Jokainen suomalainen käyttää noin 11,3 kiloa tekstiilejä joka vuosi,
Suomen tekstiilivirtaselvitys 2021
Kiertotalous yhdistää!
Uusi poistotekstiilien pilot-käsittelylaitos päätettiin perustaa Paimioon, koska myös yritystekstiilien kierrätykseen erikoistunut Rester Oy oli sijoittumassa samalle paikkakunnalle. Vuonna 2021 molemmat aloittivatkin toimintansa samassa rakennuksessa, mikä tuottaa synergiaetuja. ”Opimme toinen toisiltamme, jottemme turhaan toista samoja virheitä”, Kokkonen toteaa.
Keskustelu on ollut ilahduttavan avointa myös Telaketju-verkostossa. Yksityinen ja julkinen sektori ovat vieneet tekstiilien kiertotaloutta eteenpäin yhdessä, tietoa ja oppeja avoimesti jakaen. ”Olemme saaneet laitoshankkeeseen verkostosta korvaamattoman tärkeää taustatietoa.”
Keväällä 2022 keräys on käynnissä tai sitä on pilotoitu 15 jätelaitoksen toimialueella. Kokkonen lupaa, että kun poistotekstiilien alueellinen erilliskeräysvelvoite astuu voimaan vuoden 2023 alussa, keräys- ja lajitteluverkosto on valtakunnallinen. ”Kiinnostusta Suomen toimintamalliin on virinnyt myös ulkomailla.”
Suomalaisen vuosikulutus on 11,3 kiloa tekstiilejä
Vuonna 2021 tehdyn tekstiilivirtaselvityksen mukaan jokainen suomalainen käyttää noin 11,3 kiloa tekstiilejä joka vuosi. Vuoden 2021 aikana keräyksessä mukana olleiden jätelaitosten järjestämään poistotekstiilikeräykseen toimitettiin yli 1400 tonnia kotitalouksien poistotekstiilejä. Siitä noin 19 prosenttia oli homeista tai muuten pilaantunutta, jolloin tekstiilit ohjattiin energiahyötykäyttöön.
”Noin 36 prosenttia päätyi meille jatkolajitteluun ja laadunvarmistukseen, minkä jälkeen osa hyödynnettiin materiaalina eli kankaana sekä osa kuidunavauksen kautta. Lisäksi noin 45 prosenttia tekstiileistä sopii uudelleenkäyttöön ihan suoraan”, Kokkonen sanoo.
Tekstiilien kierrätyksen tavoitteena onkin, materiaali pysyy mahdollisimman pitkään alkuperäisessä käytössään, koska juuri tekstiiliraaka-aineiden tuotanto kuormittaa luontoa ja aiheuttaa eniten ilmastopäästöjä. ”Pyrimme siihen, ettei uudelleenkäyttöön kelpaavaa tekstiiliä kuljetettaisi pitkiä matkoja, vaan myytäisiin paikallisesti. Myös omassa laitoksessamme on poistotekstiilien myymälä.”
Lajitteluun tarvitaan lähivuosina runsaasti lisäkäsiä
Paimion laitos työllistää tällä hetkellä noin 4 henkeä ja 13 henkeä lajittelussa. Lajitteluun tullaan tarvitsemaan lähivuosina paljon lisäkäsiä, kun keräysalue laajenee ja kierrätettävän poistotekstiilin määrä kasvaa. Paimiossa avuksi on jo otettu lajittelukumppaneita, kuten työllistämispalveluja. ”Olemme myös suunnitelleet Turun ammatti-instituutin kanssa oppisopimuskoulutuksen, jonka kautta on mahdollista työllistyä tekstiililajittelijaksi.”
Keväällä 2022 laitoksella on käynnissä eräänlainen tutustumisvaihe. ”Hiomme tekstiilikuidun avausprosessia ja valmistaudumme samalla hankkeen seuraavaan vaiheeseen”, Kokkonen kertoo. Suunnitteilla on täyden mittakaavan jalostuslaitos Topinpuiston kiertotalouskeskukseen. ”Arvioimme, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa jo lähivuosina.”
Kokkosen mukaan Suomeen riittää näiltä näkymin yksi kuidunavauslaitos, mutta alueellisia lajittelukeskuksia tarvitaan useita. ”Tekstiilien esilajittelu tuleekin olemaan merkittävä työllistäjä eri jätelaitosten alueella.”
Lisätietoa:
Lue lisää poistotekstiilien keräyksestä ja jalostuksesta:
Yhteystiedot:
Marko Kokkonen
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n palvelusuunnittelija
marko.kokkonen(a)lsjh.fi
Puh. 020 728 2180