Ruokahävikki puolitetaan Joensuussa vuoteen 2025 mennessä

Ruokahävikki ja kiertotalosunuolet
Kuva: Polkka – Pohjois-Karjalan tukipalvelut

Ruokahävikin vähentäminen on osa Joensuun kaupungin ilmasto-ohjelmaa ja hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2025 mennessä. Ruokapalveluissa aiotaan myös lisätä kasvis-, luomu- ja lähiruokavaihtoehtoja. Tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoden 2017 tasosta ja vähentää päästöjä 5000 tCO2-ekv koko elintarvikeketjussa. Päästöjen arvioidaankin laskevan noin 4000 tonnia vuosittain. Käytännön tasolla tärkein rooli on Joensuun kaupungin ja Siun soten omistamalla Polkka – Pohjois-Karjalan tukipalvelut oy:llä.

”Tuotamme Joensuun kaupungin ruokapalvelut eli ateriat yli 50 päiväkotiin ja kouluun”, kertoo Polkka Oy:n ravintola- ja puhtauspalvelujen palvelupäällikkö Pirjo Mäkinen. Aterioiden tilaushävikkiä seurataan yhdessä Siun soten kanssa myös Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja hoivapalveluissa. ”Pyrimme karsimaan tilausvirheet, jotta osaisimme arvioida tilausmäärät ja annoskoot oikein eikä yhtäkään annosta valmistettaisi turhaan.”

Vuonna 2021 aloimme seurata tilaushävikkiä tehostetusti ja huomasimme, että mittaamisen pitää olla jatkuvaa.

Pirjo Mäkinen, palvelupäällikkö, Polkka Oy

Jatkuvaa mittaamista kampanjoiden sijaan

Vuonna 2013 Joensuun päiväkotien ja koulujen ruokahävikin määrä oli noin 15,5 grammaa ruokailijaa kohden joka päivä, ja ruokaa meni vuositasolla hukkaan yli 15 000 kiloa. Vuonna 2018 Polkassa otettiin käyttöön hävikin seurantajärjestelmä, ja vuotta myöhemmin hävikin systemaattinen kuukausiseuranta alkoi kouluissa ja päiväkodeissa.

”Vuonna 2021 aloimme seurata tilaushävikkiä tehostetusti ja huomasimme, että mittaamisen pitää olla jatkuvaa. Tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan suunnittelussa vasta, kun hävikkiä mitataan päivittäin eikä vain viikkoa silloin ja toista tällöin”, Mäkinen sanoo.

Mittaamisen pitää olla myös helppoa, ja erilaisia tietojärjestelmiä ruokahävikin mittaamiseen onkin tarjolla jo useita. Mäkisen mukaan Joensuussa tallennetaan päivittäin jäljelle jääneen ruuan määrä, osallistuja- ja tilausmäärät sekä lautashävikki eli mitä otetaan lautaselle mutta jätetään syömättä. ”Joistakin ohjelmista on mahdollista saada tietoa myös siitä, mitä ruuan osia päätyy biojätteeseen ihan tarkalleen.”

Hävikin vähentäminen ei onnistu ilman tavoitteita

Polkassa on jo huomattu, ettei pelkkä ruokahävikin seuraaminen riitä. Tarvitaan myös selkeitä tavoitteita. ”Kuukausittaisten mittausten tulokset alkoivat parantua tilaushävikissä silloin, kun asetimme vuonna 2021 selkeät tavoitteet erikseen kouluille, päiväkodeille ja hoivalaitoksille”, Mäkinen sanoo.

Myös yhteistyötä tarvitaan, koska ruokapalvelut voi vaikuttaa lähinnä tilaushävikkiin. Lautashävikin vähentäminen vaatii yhteistyötä kaupungin nuorisovaltuuston, koulujen oppilaskuntien ja tietenkin oppilaiden kanssa. Tiedotus kouluissa on ihan ydinjuttu – ja samalla vaikein asia.

”Ruokahävikin vähentäminen on monelle nuorelle todella tärkeää, mutta silti sen pitäminen mielessä on vaikeaa. Esimerkiksi julisteisiin totutaan ruokalan seinillä äkkiä. Asiaa onkin pidettävä esillä koko ajan, ja tiedottamisen pitää muuntautua niin usein, että se kiinnittää huomion aina uudelleen.”

Suosikkiruuista eniten hävikkiä

Prosentuaalisesti hävikin vähentämisessä mennään Joensuussa ihan oikeaan suuntaan, mikä on merkinnyt Polkalle myös rahansäästöä. Sen turvin voidaan kehittää esimerkiksi ruokalistoja. Niiden suunnittelussa katsotaan hävikkiä ja kuunnellaan niin keittiöhenkilökuntaa kuin oppilaitakin.

”Mitään ruokaa ei kuitenkaan poisteta listalta suoralta kädeltä”, Mäkinen sanoo. Esimerkiksi uusiin ruokalajeihin tutustuminen vie yllättävän pitkän ajan, ja ruokahävikkiin vaikuttavat myös lukemattomat muut asiat, kuten koulun tapahtumat, koeviikko, kylmä sää tai kaveripaine.

Lisäksi Polkassa on huomattu, että hieman yllättäen juuri suosikkiruuista jää eniten hävikkiä. ”Kun jokin ruoka on oikein mieluisaa, sitä otetaan varmuuden vuoksi paljon, jos ei ehditäkään hakea lisää. Siksi on tärkeää, että ruokailun on varattu riittävästi aikaa.”

Kaikki ruokahävikki ei päädy jätteeksi, vaan Joensuun seudulla lahjoitetaan ylijäänyttä ruokaa myös eteenpäin hyväntekeväisyysjärjestöille tai myydään henkilökunnalle. Edellisen päivän ruokia tarjotaan lisänä myös seuraavan päivän tarjoiluissa. ”Palaute on ollut myönteistä niin ruokailijoilta kuin keittiöhenkilökunnaltakin. Kenenkään mielestä ruokahävikin torjunta ei ole huono juttu.”

 

Lisätietoa:

Lue lisää Joensuun kaupungin tavoitteista ruokahävikin vähentämisessä:

 

Yhteystiedot:

Pirjo Mäkinen, ravintola- ja puhtauspalvelujen palvelupäällikkö
Pohjois-Karjalan tukipalvelut Oy (Polkka Oy)
pirjo.makinen(a)polkkaoy.fi
Puh. 050 306 6282

 

Toimijat ja hankkeet

Jätä kommentti

Voit etsiä loikkia yhdellä tai useammalla hakusanalla. Haku kohdistuu loikkien sisältöön ja metatietoihin, kuten kategorioihin, asiasanoihin ja sijaintiin. Hakemalla esimerkiksi "ilmastoloikka porvoo" löytyvät kaikki Porvoon kaupungista raportoidut ilmastoloikat. You can search for leaps matching one or more terms. The search targets both content and metadata such as categories, keywords, and location. For example, by searching for "climate leap Porvoo" you will find all the climate leaps reported in the city of Porvoo.