As Oy Toppilan Punainen mylly
Lähes satavuotias Vaasan myllyn tiilirakennus Oulussa oli pitkään toiminut tietynlaisena Oulun satama-alueen symbolina. Rakennus oli kuitenkin ollut jo pitkään tyhjillään ja käyttämättömyys oli alkanut rapistaa vanhan tiilirakennuksen kuntoa. Suunnittelijat ja rakentajat onnistuivat kuitenkin säilyttämään ja uudelleen käyttämään osan vanhasta rakennuksesta säilyttäen näin myös palasen Oulun rakennettua historiaa.
Rakennukselle suoritettiin käyttötarkoituksen muutos moderniksi asuinrakennukseksi vuonna 2018. Vanhasta myllystä ja sataman miljööhön on saatu säilytettyä yhteys säilyttämällä vanhan myllyn päätyseinät ja myös alueen kaavan vaatima rakennuksen muoto. Toinen vanhan myllyrakennuksen tiilipäädyistä pystyttiin säilyttämään ja toinen pääty siirtyi noin 10 metriä, se muurattiin uudelleen puretusta rakennuksesta saaduilla tiilillä.
Historiallinen arvokiinteistö
Myllyn ensimmäinen osa valmistui 1924 Vaasan Höyrymylly Oy:n tilaamana. Myöhempinä vuosina myllyä on laajennettu neljä kertaa. Toiminnan loputtua, 1990-luvun alkupuolelta asti, mylly on ollut tyhjillään. Kaavamääräysten mukaan mahdollisen uudisrakennuksen tuli vastata ulkoiselta hahmoltaan ja mitoiltaan entistä rakennusta. Alun perin kaavassa myllyn molemmat päädyt olisi pitänyt säilyttää, mutta toisen päädyn kunto oli kuitenkin niin huonossa kunnossa, ettei sen kestävyydestä voitu enää mennä takuuseen.
Vanhan päädyn ja tiilien uudelleenkäyttö
Vanhan rakennuksen toinen pääty siis tuettiin rakentamisen ajaksi ja jätettiin paikalleen. Muuten vanha rakennus purettiin. Hyväkuntoiset tiilet julkisivuista otettiin talteen ja niistä muurattiin uusi pääty vanhan mallin mukaan. Uusi rakennus rakentui näiden päätyjen väliin. Vanhojen osien säilytys ja uudelleenkäyttö säilyttävät yhteyttä alueen ja rakennuksen historiaan sekä luovat uudelle rakennukselle lisäarvoa.
Vanhat tiilet olivat säilyneet pääosin hyvin ja pesemisen jälkeen niitä pystyttiin käyttämään lähes sellaisinaan, kunhan laasti uusittiin. Tekijää haastavalle muuraukselle oli aluksi vaikea löytää, mutta oikean tekijän löydyttyä työ saatiin laadukkaasti toteutettua.
Vanhan kunnioitus ja hyödyntäminen
Kestävyyden kannalta kohteessa onnistuttiin säilyttämään alueen ilmeen historian yhteneväisyys samalla saaden tyhjillään oleva arvokiinteistö käyttöön. Uudelleen käytettyjen tiilien ja säilytettyjen rakennuksen osien avulla pystyttiin säilyttämään rakennusosien arvo ja säästämään mm. uusien tiilien käytössä sekä rakennusjätteen synnyssä ja hanke näiltä osin toteuttikin hyvin kiertotalouden perusteita.
Hanke osoitti esimerkiksi tiilen kestävyyden materiaalina ja sen uudelleenkäyttö potentiaalia myös uudisrakentamisessa. Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on ajateltu historiallisen perinnön säilyttämistä, pitkää elinkaarta, asumisviihtyvyyttä ja rakennuksen elinkaaren aikaisia käyttökustannuksia.