Tutkimus: Ruoan uudelleenjakelu ja ruokahävikin vähentäminen

Viestintäopas
Viestintäopas ruoka-aputoimijoille. Kuva: Kirsi Silvennoinen

Projektissa selvitettiin ruoan uudelleenjakamista ruokahävikin vähentämisen keinona Suomessa. Tavoitteina oli selvittää potentiaalia ja tapoja lisätä ylijäämäruoan käyttöä Suomen ruoka-apujärjestöissä. Kyselyillä ja haastatteluilla selvitettiin ruoka-aputoiminnan laajuutta, ruoan jakamisen muotoja ja määriä sekä toimijoiden kokemia haasteita sekä ruoka-aputoiminnan kehitystarpeita. Lisäksi selvitettiin toimijoiden tärkeäksi arvioimaa viestintää ja sen parantamisen mahdollisuuksia.

Rahan ja resurssien puute ovat ruoka-apujärjestöjen toiminnan keskeisimpiä pullonkauloja. Melko moni toivoisi myös lisää vapaaehtoisia työntekijöitä (66 % vastaajista, joita oli 102 kpl). Suurille, yli 100 000 kg vuodessa ruokaa jakaville järjestöille ruokalahjoitusten lisätarve oli toiseksi yleisintä heti suoran taloudellisen tuen jälkeen. Ruokahävikin kannalta keskeisiä haasteita ovat leivän, tuorevihannesten sekä -hedelmien hävikin vähentäminen jo kaupassa, viimeisen käyttöpäivän ruoan käytön vaikeudet sekä ruoka-avussa heikkolaatuiset tai kolhiutuneet hevituotteet ja leivän aiheuttamat jätekustannukset toimijoille. Ruoan uudelleenjakelulla ei nykyisellään täysin pystytä vastaamaan leivän, tuorevihannesten ja -hedelmien hävikkiin: leipää tulee kaupoista usein liikaa ja vihannekset sekä hedelmät ovat usein huonokuntoisia, vaikka eivät olisikaan vielä pilalla.

Itsenäisesti järjestettyä ruoka-aputoimintaa haittaa toiminnan resursoinnin jatkuvuuden puute. Ylijäämäruokaan perustuvalle ruoka-aputoiminnalle tarvitaan rahoitusmalleja siten, että toiminnan jatkuvuus ja kehittäminen voidaan varmistaa. Mallit käsittävät toimintaa järjestävien tahojen oman varainhankinnan, julkisen tuen, ja muun toiminnan resursoinnin.

Ruoka-aputoiminnan viestinnällisiin haasteisiin on vastattava suunnitelmallisesti. Keskeisiä viestittäviä asioita ovat paikkakuntakohtaisesti koordinoidut ruokajakelut, yksittäisten ruoka-aputoimijoiden ja toimijaverkostojen toiminnan laajuus ja vaikuttavuus sekä toiminnan organisointiin ja sen parhaisiin käytäntöihin liittyvät asiat. Kaikki nämä parantavat toiminnan tehokkuutta, laatua ja yleistä mielikuvaa, ja johtavat siten ylijäämäruoan tehokkaampaan hyödyntämiseen ruoka-avun muodossa. Hankkeessa laadittiin viestintäopas toimijoiden käyttöön.

Tutkitun tiedon tuottaminen ruoan uudelleenjakelun ympäristöllisistä, sosiaalisista ja taloudellisista eduista voisi auttaa ruoka-aputoimijoita perustelemaan työnsä merkitystä ja viestimään vaikuttavuudestaan paremmin myös toiminnan rahoittajille.

Haastatteluvastausten ja kirjallisuuden perusteella tehdyn karkean arvion mukaan Suomessa uudelleenjaetaan vuosittain ainakin noin 16–20 miljoonaa kiloa ruokaa. Suurin osa järjestöistä jakaa alle 10 000 kg vuodessa ja hyvin pieni vähemmistö Etelä-Suomessa yhdestä noin kahteen miljoonaan kiloon vuodessa. Jakomäärät ovat olleet viime vuosina kasvussa ympäri Suomen.

Projektin loppuraportti: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545898

Viestintäopas ruoka-aputoimijoille: https://www.circwaste.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tieto_kiertamaan__viestintaopas_ruokaapu(51108)

Toimijat ja hankkeet

Loikka-arkisto  CIRCWASTE - Kohti kiertotaloutta.
Loikka-arkisto  Luonnonvarakeskus (Luke).
Circwaste-hanke saa EU:lta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaaleissa esitetty sisältö edustaa kuitenkin ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista EU:n komissio ei ole vastuussa.

Jätä kommentti

Voit etsiä loikkia yhdellä tai useammalla hakusanalla. Haku kohdistuu loikkien sisältöön ja metatietoihin, kuten kategorioihin, asiasanoihin ja sijaintiin. Hakemalla esimerkiksi "ilmastoloikka porvoo" löytyvät kaikki Porvoon kaupungista raportoidut ilmastoloikat. You can search for leaps matching one or more terms. The search targets both content and metadata such as categories, keywords, and location. For example, by searching for "climate leap Porvoo" you will find all the climate leaps reported in the city of Porvoo.