S-ryhmän omistamat Keran Hallit jäivät tyhjilleen vuonna 2019, kun logistiikkakeskuksen toiminta siirtyi Espoosta Sipooseen. Alueelle on kuitenkin saatu houkuteltua monimuotoista väliaikaistoimintaa, mikä pidentää teollisuushallien elinkaarta, ennen kuin ne puretaan vaiheittain vuodesta 2022 alkaen. Väliaikainen toiminta jatkuu kesään 2025 asti.
”Tällä hetkellä Keran Halleilla on jo yli 70 vuokralaista, kuten pienpanimoita, kulttuurialan yrityksiä ja suunnittelutoimistoja, harrastus- ja liikuntapalveluja sekä urbaania ruoantuotantoa”, luettelee Espoon kaupungin kiertotalouden erityisasiantuntija Mia Johansson. Espoon kaupungin kärkihankkeisiin kuuluvaan Keraan rakentuu uusi asuin- ja työssäkäyntialue seuraavan vuosikymmenen aikana.
Keran alueen teollisuustoiminnan hiipuminen avasikin kaupungille uusia mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen Turkuun vievän rantaradan varressa, vain 15 minuutin junamatkan päässä Helsingistä. ”Espoon kaupunki kasvaa joka vuosi, mutta kasvua halutaan ohjata kestävästi paikkoihin, joissa on hyvät joukkoliikenneyhteydet eikä tarvetta puuttua rakentamisen vuoksi koskemattomaan luontoon.”
Kerasta kiertotalouden esimerkkialue
Kestävä Espoo -kehitysohjelma on mahdollistanut alueen kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen liittyvää kehittämis- ja kokeilutoimintaa. Espoon kaupunki on tukenut alueen väliaikaiskäyttöä myös muun muassa työpajoilla ja kaavoituksella. ”Kaupungin rakennusvalvonnan on tärkeää tehdä yhteistyötä kiinteistönomistajien kanssa. Käyttötarkoituksen muutosta edistää, jos muutos sujuu helposti ja nopeasti.”
Johanssonin mielestä väliaikaiskäyttö on hyvä ratkaisu täyttää tyhjillään seisovia tiloja. ”Jo ennen koronaa noin 20 prosenttia pääkaupunkiseudun toimistotiloista oli tyhjillään, joten kiinteistöjen elinkaarta saadaan pidennettyä väliaikaiskäytöllä ja käyttötarkoitusten muutoksilla. Ne vähentävät tarvetta uudisrakentamiselle, mikä säästää luonnonvaroja ja toteuttaa kiertotaloutta käytännössä.”
Keran Halleille on toteutettu myös purkukartoitus, mikä varmistaa, että kaikki hyötykäyttöön kelpaava materiaali saadaan kiertoon tai uudelleenkäyttöön.
Keran Hallit taipuvat monenlaiseen käyttöön
Espoon tapahtuma- ja kulttuuripalvelut sekä Elinvoimainen Espoo -kehitysohjelma ovat rahoittaneet Kera-kollektiivin toimintaa, mikä on tuonut alueelle niin taidetta kuin yleisötapahtumiakin. Jo parina kesänä alueella on pidetty kirpputoreja, ulkoilmaelokuvanäytöksiä, konsertteja ja valotaidetapahtumia. Suosittuja ovat olleet myös kaupunkiviljelypalstat.
Monenlaisen toiminnan mahdollistaville edullisille tiloille on pääkaupunkiseudulla kysyntää. ”Urbaani ruoantuotanto vaatii monipuolisia elintarvikekelpoisia tiloja hyvien liikenneyhteyksien varrelta, ja Keran sisä- ja ulkotilat ovat osoittautuneet hyvin monikäyttöisiksi”, Johansson sanoo.
Eri toimijat ovat ottaneet tiloja haltuunsa ennakkoluulottomasti, ja esimerkiksi kolme metriä korkea banaanien kypsyttämö toimii monien muiden rinnalla Bloft Design Labin tilana, jossa 3D-printataan kierrätysmuovista uusia tuotteita. ”Massiiviset lastaushallit ja -laiturit toimivat puolestaan esiintymisareenoina ja panimoravintoloiden terasseina.”
S-ryhmä on halunnut pitää alueen vuokrat matalina, koska väliaikaiskäytöllä tehdään uuden asuinalueen aluemarkkinointia. ”Jos kiinteistöt odottavat tyhjillään purkamista, riskinä on esimerkiksi vandalismi”, Johansson sanoo. Väliaikaiskäyttö pitää alueen elävänä ja luo pohjaa yhteisöllisyydelle.
Kierrätys ja yhteiskäyttö kukoistavat
Johanssonille on ollut iloinen yllätys, miten luontevasti ja omalla painollaan yritysten välinen kiertotalousyhteistyö on saanut yhä uusia muotoja. ”Kaupunki on tukenut yhteisön muodostumista, mutta yritykset itse ovat olleet aktiivisia ja löytäneet tapoja hyödyntää toinen toistensa raaka-aineita, materiaaleja ja tuotteita.”
Keran Hallien vieressä toimiva ruokasienien kasvattaja Helsieni kokeili kasvualustoissaan pienpanimoiden sivutuotteena syntyvää ravinnepitoista olutmäskiä, joka menee muuten hukkaan jätteenä. ”Viheralan yritys Innogreen käytti puolestaan Helsienin vanhoja kasvualustoja kaupunkiviljelmissään. Keran Hallien sisäpihalla kasvoi näin vierekkäin sieniä ja mansikoita!”
Alueen väliaikaiskäyttö näkyy myönteisellä tavalla myös lähiseudun asukkaille, joista Johansson on itsekin yksi. ”Keran alue on elävöitynyt todella paljon, kun hallit on avattu yrityksille, kulttuurille ja taiteelle. Jo nyt alue tunnetaan yhteisöllisestä kaupunkikulttuuristaan ja tapahtumistaan, ja se on saanut leikkimielisen lempinimen Pikku-Berliini.”
Lisätietoa:
Lue lisää Kerasta:
Yhteystiedot:
Mia Johansson, erityisasiantuntija
Espoon kaupunki
mia.johansson(a)espoo.fi
Puh. 040 553 0439
