Porvoon kaupunki toteutti yhdessä Porvoon Energian kanssa Keskuskoululla innovatiivisen energiansäästöhankkeen osana Canemure-hanketta. Noin 450 oppilaan Keskuskoululla otettiin syyskuussa 2021 käyttöön niin sanottu kaksisuuntainen kaukolämpöjärjestelmä. Rakennuksen lämmityksessä hyödynnetään kaukolämpöverkoston paluuvettä sekä hukkalämpöä, jota syntyy toisaalla kaukolämpöverkostossa.
![Kaukolämmön kolmiputkiratkaisu](https://kestavyysloikka.ymparisto.fi/wp-content/uploads/2022/10/Kolmiputkiratkaisu-169x300.png)
Hukkalämpö hyötykäyttöön lämmityksessä
Käytännössä prosessi toteutetaan uudella patentoidulla kaukolämmön kolmiputkiratkaisulla, jonka avulla voidaan hyödyntää matalalämpöistä kaukolämmön paluuvettä rakennuksen lämmityksessä. Tämä mahdollistaa myös hukkalämmön hyödyntämisen, jota syntyy muutaman kilometrin päässä teollisuusalueella osana yritysten tuotantoprosesseja.
”Asennukset saatiin tehtyä syksyllä 2021, minkä jälkeen automatiikkaa päästiin testaamaan ja hienosäätämään käytännössä. Tulokset ensimmäisen lämmityskauden osalta ovat lupaavia”, sanoo projektipäällikkö Matti Lehtovaara Porvoon kaupungilta.
Seurannan mukaan Keskuskoulun sähkön ja kaukolämmön kulutus on pienentynyt ensimmäisen toimintavuoden aikana noin 40 prosenttia, kertoo Lehtovaara.
”Tyypillisesti energiayhtiö syöttää kaukolämpöverkostoonsa 80–120-asteista vettä. Hyödynnämme koulun lämmitykseen kuitenkin pääosin viileämpää 40–60-asteista kaukolämpöverkoston paluuvettä. Käytämme noin 90-prosenttisesti matalalämpöistä paluuvettä ja lisäksi hieman korkealämpöistä kaukolämpöä, muun muassa käyttöveden lämmitykseen”, kertoo Lehtovaara.
Älykäs automaatiojärjestelmä säätelee lämmitystä ja ilmanvaihtoa
Porvoon Keskuskoululla otettiin käyttöön myös uudenlaista älykästä automatiikkaa lämmityksen ja ilmanvaihdon säätelyssä. Automatiikalla on keskeinen rooli, jotta lämmön- ja sähkönkulutusta saadaan optimoitua rakennuksen käyttäjien tarpeen mukaiseksi.
Koulun tiloihin asetetut sensorit mittaavat ulko- ja sisälämpötilaa, ilman hiilidioksidipitoisuutta ja ihmisten tuottamaa lämpöä ja säätävät niiden mukaan lämmitystä ja ilmanvaihdon voimakkuutta, pitäen sisäolosuhteet tasaisina.
”Meillä on Porvoon Energian kanssa energiajärjestelmästä 10 vuoden palvelusopimus, joka kattaa niin tehdyt investoinnit kuin sopimuskauden aikaisen ylläpidon ja huollot”, kertoo Lehtovaara.
Energiajärjestelmä hyödyttää niin käyttäjiä kuin palvelun tarjoajaa
Järjestelmä tarjoaa oppilaille ja opettajille entistä tasaisemman lämpötilan. ”Hankkeessa käyttäjät ovat keskipisteessä. Tähtäämme lämmityskaudella vastaavaan lämpötilaan kuten aikaisemminkin. Ilmanvaihto toimii myös koko ajan tarpeenmukaisella teholla ja käyttöaikojen ulkopuolella osateholla”, kertoo automaatioinsinööri Axel Hagman Porvoon kaupungilta.
”Keskeistä tässä ratkaisussa on sekä lämmön tuottajan että lämmön kuluttajan huomioiminen”, hankkeen urakoitsijan IOTOI OY:n toimitusjohtaja Johnny Holmström kertoo.
Kun molemmat osapuolet hyötyvät, voimme yhdessä luoda kestävämmän kaupungin ja energiajärjestelmän, toteaa Holmström.
Hyötyä saa siis myös energiayhtiö, sillä sen tuotanto tehostuu, kun voimalaitokseen palaava vesi on viileämpää. Hanke antaa omalta osaltaan yhtiölle myös lisää reagointivaraa, sillä uuden järjestelmän ansiosta ei tarvita niin paljon varavoimaa esimerkiksi huippupakkasilla. Mikäli konsepti laajenee Keskuskoulun lisäksi muihinkin kohteisiin, niin energiatuotannon ennakointi paranee entisestään. ”Olemmekin selvittäneet alustavasti jo muita sopivia kohteita ja muutaman kohteen teknistaloudellinen arviointi on työn alla”, Hagman sanoo.