Mikkelin ruokapalveluissa on kehitetty ruokalistaa kestävämmäksi lisäämällä paikallisen kalan käyttöä. Erityisesti suositaan järvikalaa, mutta myös paikallista kasvatettua kirjolohta käytetään.
Yhteistyössä Järvi-Suomen Kalatuote Oy:n kanssa on kehitetty järvikalapihvi, joka täyttää kouluruuan ravintoaine- ja maistuvuusvaatimukset. Se onkin korvannut 3-4 kertaa lukuvuodessa seitä ja norjalaista kirjolohta sisältävän kalapihvin. Järvikalapihvi sisältää 50 % Saimaan ja Puulan lahnaa ja muita kaloja, sekä 25 % lähellä kasvatettua kirjolohta. Vaikka järvikalapihvin kalapitoisuus on suurempi kuin korvatun tuotteen, ovat sen ilmastovaikutukset kalan osalta selvästi pienemmät.
Kouluruuan maistuvuus on erityisen tärkeätä – emme halua lisätä tarjoilu- tai lautashävikkiä. Järvikalapihvi ja lahnamassa ovat vakiintuneet listallemme ilmastohyötyjen lisäksi siksi, että koululaiset syövät niitä mielellään.
ruoka- ja puhtauspalvelujen palvelujohtaja Mia Hassinen
Yhden tarjoilukerran kasvihuonekaasupäästöt Mikkelin kouluissa ovat järvikalapihville 927,5 kgCO2-ekvivalenttia ja vastaavan sei/kirjolohi-tuotteen tarjoilukerran päästöt ovat noin 650 kg CO2e enemmän. Neljän tarjoilukerran perusteella saadaan kasvihuonekaasupäästöt vähenemään 2469,6 kg CO2e vuodessa.
Järvikalapihvin lisäksi Mikkelin ruokapalvelut on ottanut tonnikalan korvaajaksi lahnamassan samaan tapaan, 3-4 kertaa lukuvuodessa. Tämän vaihdon ilmastovaikutus on vielä suurempi: lahnamassan kasvihuonekaasupäästöt ovat niin pienet, että vähennystä saadaan vuoden aikana 5328 kgCO2ekv.
Näiden kahden lähikalatuotteen käytön yhteisvaikutus kasvihuonekaasupäästöihin (7,8 tonnia kg CO2e) on enemmän kuin yhden mikkeliläisen keskimääräiset vuotuiset päästöt (5,7 kg CO2e). Laskentaan liittyy monia epävarmuustekijöitä. Tuotantoketjut ja pyyntimenetelmät vaihtelevat. Lopputulos on kalan kohdalla kuitenkin selvä: Paikallisen järvikalan käyttö on ilmastoteko. Tämän lisäksi särkikalojen käyttö vähentää suuresti vesistöjen rehevöitymistä ja virkistää aluetaloutta.
Toimijat ja hankkeet
