Sampaanalanlahden satama-alueen täytössä hyödynnettiin teollisuusalueella muodostuvia sivuvirtoja sekä pilaantuneita sedimenttejä. Hankkeen tavoitteena oli säästää neitseellistä kiviainesta, vähentää ilmastopäästöjä sekä jätteen muodostumista ja saada aikaan taloudellisia säästöjä verrattuna perinteiseen maarakentamiseen.
Teollisuuden sivuvirroista saatavilla lisämassoilla paitsi täytettiin teollisuusalueeksi muutettavaa merenlahtea, mutta myös pystyttiin vaikuttamaan merkittävästi käsiteltävien massojen laatuun. Materiaaleja käytettiin täyden potentiaalin mukaan ja hyödynnettiin näin tehokkaasti sekä viisaasti. Erilaisia sideaineratkaisuja hyödyntäen saatiin aikaan kestäviä kenttärakenteita. Myös massastabiloinnin päälle tehtävissä täyttö- ja päällysrakennekerroksissa hyödynnettiin teollisuudesta saatavia sivutuotteita ja soveltuvia jätejakeita.
Uusia materiaaliyhdistelmiä teollisuuden sivutuotteista
Hankkeessa testattiin erilaisten teollisuuden sivutuotteiden ja jätejakeiden hyödyntämismahdollisuuksia Sampaanalanlahden rakenteissa. Sampaanalan projektin yhteydessä testattuja materiaaleja ovat mm. erilaiset tuhkat, kipsi, viherlipeäsakka, kaoliinisavi, meesa ja jätekalkki. Näiden materiaalien hyödyntämistä kokeiltiin yhdessä erilaisten pehmeiden maa-ainesten, kuten saven, ylijäämämaiden sekä väylän ruoppaussedimenttien kanssa. Lisäksi selvitettiin erilaisia materiaalien prosessointimahdollisuuksia.
Hankkeessa testattiin erilaisia massastabilointisovellutuksia, runkomateriaalin parantamismahdollisuuksia sekä täyttö- ja päällysrakenneratkaisuja. Valituista rakenteista laadittiin kevennetyt elinkaarianalyysit ja kustannusarviot, joissa verrattiin toteutettuja rakenteita perinteisiin rakenneratkaisuihin.
Hanke oli osa suurempaa kymmenen hehtaarin kokonaisuutta, josta tässä osahankkeessa rakennettiin noin 1,5 hehtaarin kokoinen alue voimassa olevan ympäristöluvan puitteissa.
Tehokasta materiaalien hyötykäyttöä
Sampaanalanlahden B-altaan täyttö ja massastabilointi sekä siihen liittyvä pilotointi saatiin päätökseen vuonna 2020. B-altaan täytössä ja massastabiloinnissa hyödynnettiin kokonaisuudessaan noin 93 000 tonnia ruoppausmassaa ja noin 60 000 tonnia tuhkaa. Massastabiloinnissa käytettävä sementtimäärä pystyttiin jopa puolittamaan verrattuna tilanteeseen, jossa teollisuuden jätteitä ei olisi ollenkaan hyödynnetty.
Stabiloidun B-altaan päälle rakennetaan varastokenttää. Päällysrakenteiden rakentamisen yhteydessä pilotoitiin vaihtoehtoisia rakennekerroksia, joissa hyödynnettiin tuhkia ja kalliomursketta. Rakentaminen jatkuu vielä pilotointihankkeen jälkeen.
Hankkeen saavutuksia
- CO2 -päästöjä vähennettiin:
- Massastabiloinnissa 56 %
- Pintarakenteen päästövähennys on potentiaalisesti jopa 58% riippuen valitusta rakenneratkaisusta
- Uusiutumattomia luonnonvaroja säästetty:
- Luonnon kiviainesta säästetty massastabiloinnissa ja pintarakenteessa yhteensä yli 70%
- Sementtiä korvattu vaihtoehtoisilla ratkaisuilla massastabiloinnissa yli 50%
- Materiaaleja hyötykäytetty ja näin vältytty läjittämiseltä
- Satama-altaassa hyötykäytetty 100 000 t muualta tuotua pehmeää maata
- B-altaan kokonaismassa on n. 1 000 000 m3, joka jäi kokonaisuudessaan altaan rakenteeseen eikä vaatinut läjitystä muualle
- Kaikki alueella muodostunut lentotuhka hyötykäytettiin ja lisäksi käytettiin aikaisemmin muodostunutta kasatuhkaa. Massastabiloinnissa hyödynnettiin lentotuhkaa n. 30 000 t. Lento- ja pohjatuhkan hyötykäyttöpotentiaali pintarakenteessa on 36 000 – 45 000 t
- Teknisesti toimivat ja laadukkaat ratkaisut
- Huomattavia taloudellisia säästöjä:
- 47 % (1,6 M€) säästetty massastabiloinnissa
- 48 % säästömahdollisuudet pintarakenteessa
- Saavutetut tulokset ovat toisinnettavissa tulevissa teollisuus- ja satamarakentamisen projekteissa hankkeessa tuotettujen oppaiden ja raporttien avulla:
- Opas materiaalitehokkuudesta
- Tekninen raportti, ympäristönseuranta raportti sekä kevennetyt LCC/LCA laskelmat
- Logistinen malli ja teollinen symbioosi materiaalin tuottajien, rakennushankkeiden suunnittelijoiden sekä toteuttajien välillä.
Satamalaajennus jatkuu hankkeen aikana hyväksi havaittujen toimintamallien mukaisesti.
Aikataulu: 10/2017 – 2023
Lisätietoja:
Projektipäällikkö: Harri Jyrävä, puh. 0400 732 593, etunimi.sukunimi@ramboll.fi
Ympäristögeotekniikka T&K, Ramboll
Toimijat ja hankkeet
