Ympäristöohjelmasta käytännön toteutukseen
Euran kuntaan laadittiin opinnäytetyönä ympäristöohjelma, joka valmistui keväällä 2022. Ympäristöohjelman yksi kärkitoimenpiteistä oli osallistua valtakunnalliseen ruokahävikin vähentämistavoitteeseen. Kuntaan tehtiin ruokahävikkipilotin toteuttamissuunnitelma kesällä 2022 ja se käynnistettiin koulujen alkaessa elokuulla. Pilottikohteiksi valikoitui neljä kohdeyksikköä, joissa kahdessa punnittiin lautashävikkiä ja kahdessa keittiöhävikkiä. Mukana olivat yksi päiväkoti sekä kolme koulua.
Seurantajaksot olivat syys-, marras- ja joulukuussa 2022, kolme viikkoa kerrallaan. Kouluille tehtiin valmiiksi erilaisia aiheeseen liittyviä materiaaleja, joita opettajat pystyivät halutessaan hyödyntämään osana opetusta. Eli ruokahävikkiteeman tuominen mukaan opetukseen tehtiin opettajille mahdollisimman helpoksi. Myös koulutuksia ja infotilaisuuksia järjestettiin sekä yhden koulun ruokalaan asennettiin info-tv, josta koulun väelle näytettiin tietoa ja tietoiskuja ruokahävikistä. Ruokasaleissa oli materiaalia esitetelineissä sekä seinällä ja pöydillä laminoituja infolappuja. Viestinnällä ja tiedottamisella sekä eri ryhmien tapaamisilla on ollut iso merkitys ja ne ovat olleet tärkeitä tiedonvälityksen kannalta. Projektista on oltu kiinnostuneita myös eri medioissa.
Kiukaisten koulun ruokahävikki-innostus
Yksi lautashävikkiseurassa ollut koulu oli Kiukaisten 120 oppilaan alakoulu. Tässä koulussa innostuttiin toimiin
niin, että lautashävikkiseuranta jatkuu edelleen ja koko kevään 2023. Ala-asteen oppilaat tarvitsevat
konkreettista ja havainnollista tietoa, joten heille tehtiin ruokalan oveen lautashävikin määrää kuvaava ”annostaulukko” (katso kuva).
Taulukossa yksi annos kuvaa 200 g:n ruoka-annosta, eli jos lautasjätettä syntyi päivän aikana 1kg, laitettiin kuvia taulukkoon 5 kpl kyseisen viikonpäivän kohdalle. Taulukkoa seurattiin yhdessä oppilaiden kanssa päivittäin ja uudet tiedot päivitettiin tauluun aina päivän ruokailun ja lautashävikin punnituksen jälkeen. Näin lapset oppivat hahmottamaan roskiin menneen ruoan määrää. Tätä kautta heitä opetettiin tunnistamaan myös oma nälkätilanne ja ottamaan ruokaa sen verran kuin jaksaa syödä. Opettajat ja keittiötyöntekijä olivat aktiivisesti läsnä ja myös lähes päivittäin keskustelivat mm. nälän tunnistamisesta oppilaiden kanssa. Näillä toimilla he onnistuivat pienentämään lautashävikin määrän lähes olemattomiin. Lapsista projekti on ollut kiinnostava ja heille on herännyt hyvällä tavalla tietoisuus asiasta. Kuvassa tammikuun taulun osalta näkee hauskasti, miten hävikin pienentyessä taulukon tarkkuutta on pitänyt hieman lisätä leikkaamalla osakuvia lautasannoksista ja joukossa on myös nollahävikkipäiviä.
avaimet projektin onnistumiseen ovat olleet kolmella sanalla asenne, sitoutuminen ja yhteistyö.
Ympäristöinsinööri Satu Palokangas
Ruokahävikkipilotin vetäjän Satu Palokankaan mukaan avaimet projektin onnistumiseen ovat olleet kolmella sanalla asenne, sitoutuminen ja yhteistyö. Koulun koko henkilökunta on lähtenyt perehdytyksen jälkeen projektiin mukaan hyvällä asenteella ja avoimin mielin, siihen on sitouduttu ja yhteistyöllä ruokahuollon, rehtorin, opettajien ja oppilaiden kanssa asiaa on viety eteenpäin kokeillen, oppien, keskustellen ja edelleen kehittäen.
Kiukaisten koulun seurannan mukaan, syys- ja joulukuiden kolmen viikon seurantajaksojen välillä lautashävikki siellä oli pienentynyt 7,9 kilolla. Jos tämä tuntuu vielä vaatimattomalta, niin prosentuaalisesti lautashävikki oli pienentynyt jopa 73% eli käytännössä lähes olemattomiin. Eli kaikkiaan puhutaan erittäin merkittävästä parannuksesta. Koko lukuvuoden osalta 7,9 kilon viikoittainen säästö tarkoittaisi 292 kiloa vähemmän ruokajätettä ja noin saman verran vähemmän lounaskohtaisia hiilidioksidipäästöjä (ilmastoviisas.fi). Opetushallituksen julkaisemalla vuoden 2021 ruokailu/oppilas hinnalla (Eura 3,69€, Alv 0%) ja 400 g annoskoolla tulisi säästöä vuodessa n. 2700€ . Jos koko Euran kunta kaikkine ruokayksiköineen olisi lukemissa mukana olisivat säästöt moninkertaiset.
Lisäksi projekti on poikinut muutakin hyvää. Kommunikointi koulujen ja keskuskeittiön välillä on parantunut ja tarkentunut niin, että ylimääräisen ”kaiken varalta” tilatun ja toimitetun ruuan määrää on myös vähentynyt projektin aikana selvästi. Tietoa on välitetty myös siitä mikä maistui ja mikä ei. Kasvisruoan määrää on hieman lisätty mm. lämpimillä kasviksilla. Erilaisten kasvisruokakokeilujen myötä on huomattu, että kasvikset maistuvat lapsille paremmin erillisinä, kuin muuhun ruokaan sekoitettuna. Taloudellisessa mielessä ruuan hintojen nousu viimeisen vuoden aikana on ollut myös hyvä lisäsyy vähentää ruuan hävikkiä.
Lisätiedot: Satu Palokangas | satu.palokangas@eura.fi | 044 422 4877
Artikkelin kirjoittaja: Teemu Heikkinen, Canemure -hanke, Satakunnan ammattikorkeakoulu