Etelä-Karjalassa on lähivuosina suosittu uusissa julkisissa rakennuksissa massiivipuurakenteita. Puun käyttö alentaa rakentamisessa syntyviä fossiilisia hiilidioksidipäästöjä.
Joutsenon koulu on aito hengittävä puukoulu ja se valmistui vuonna 2021. Joutsenon koulussa opiskelee noin 700 lasta ja nuorta esikoululaisista yhdeksäsluokkalaisiin ja 110 aikuista. Lisäksi koulun yhteydessä toimii Joutsenon päiväkoti. Rakennuksen runko on rakennettu massiivipuisista CLT-elementeistä.
Lappeenrannan Sammonlahteen rakenteilla oleva Sammontalo valmistuu kesällä 2025 ja aloittaa toimintansa saman vuoden syyslukukaudella. Sammontalossa on yhdistetty puuta ja tiiltä, ja yhtenä erityispiirteenä on näyttävä kattorakenne. Sammontalo on monitoimitalo, joka palvelee valmistuttuaan kaupungin läntisen alueen asukkaita ja tarjoaa tilat yli 800 lapselle perusopetuksen 1.-9. luokille, varhaiskasvatukseen sekä esi- ja valmistavaan opetukseen. Lisäksi rakennukseen tulee kirjasto, nuorisotilat, oppilashuolto ja liikuntapalvelut, sekä noin 1 600 neliön liikuntahalli katsomoineen. Rakennus on laajuudeltaan noin 12 000 bruttoneliötä. Sammontalo rakennetaan elinkaariviisaus huomioiden. Rakennus toteutetaan pääosin puurakenteisena, ja hankkeessa huomioidaan koko elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt myös energiaratkaisujen näkökulmasta. Rakennuksessa käytetään kaukolämmön lisäksi lämpöpumppuja ja kattotiloja hyödynnetään aurinkoenergian tuotantoon (100 kWp:n järjestelmä).
Myös 2022 valmistunut Lauritsalan uusi paloasema on rakennettu CLT-elementeistä. Käytetyistä rakennusmateriaaleista 60 prosenttia on puuta. 24 cm paksuja massiivipuisia seiniä ei ole tarvinnut lisäeristää, eikä verhoilla sisäpuolelta. Kaksikerroksisen rakennuksen pinta-alan on n. 4000 m2 ja paloasema on hyvä esimerkki siitä, miten puuta voidaan käyttää myös vaativampaan P2-paloluokkaan kuuluvissa rakennuksissa.
Mansikkalan monitoimikeskus oli valmistuessaan 2020 Suomen suurin puukoulu. Rakennuksen hyötykäyttöpinta-ala on n. 11 000 neliömetriä ja se toimii 1400 lapsen ja nuoren kouluna. Rakennuksessa on käytetty mahdollisimman paljon puuta ja ainoastaan perustukset, väestönsuoja ja portaikot ovat betonia.
Rakennus on toteutettu elinkaarihankkeena ja siinä rakentaja vastaan myös ylläpitokustannuksista 20 vuoden ajan. Vuosittaiset tilakustannukset uudesta koulukeskuksesta ovat samansuuruiset kuin siihen yhdistyvien yksiköiden nykyiset kustannukset.
