Harjavaltaan Bolidenin käytöstä poistetun prosessijätteen läjitysalueen päälle valmistui syksyllä 2023 nimellisteholtaan 3,9 megawatin aurinkovoimala ja samalla rakentamiseltaan hyvin rajoitettu käytöstä poistettu alue sai järkevää uusiokäyttöä.
Kuonakasa aurinkovoimala-alueeksi
Bolidenilla on Harjavallan Suurteollisuuspuiston alueella useita prosessijätteen läjitysalueita, jotka käytöstä poistamisen jälkeen tulee ympäristöluvan mukaisesti suojata ja maisemoida. Rakentaminen näille näin syntyneille kummuille on hyvin rajoitettua. Maisemoitua kuonakasaa peittää tietyin säännöin rakennettu kaikkiaan reilun metrin vahvuinen mm. muovikalvosta ja erilaisista maakerroksista koostuva suojavaippa, jonka tehtävä on mm. estää sadeveden pääsy kasan sisälle ja liuottamaan sieltä mahdollisia epäpuhtauksia alueelta poistuviin hulevesiin. Samasta syystä kasan päälle rakentamisessa täytyy noudattaa erityistä varovaisuutta, ettei sen suojavaippaa rikota. Myös puut juurineen voisivat kasvaessaan rikkoa tämän rakenteen, minkä vuoksi alueen metsittyminen pitää käytännössä estää.
Uuden aurinkovoimalan myötä kyseisen kuonakasan viiden hehtaarin alueen metsittymisen estämiselle löytyy nyt toinenkin järkevä syy. Aurinkopaneelithan eivät tunnetusti pidä puiden tai muidenkaan elementtien varjoista. Tämä puuton ja lähes tasainen, ympäristöään selvästi korkeampi ja siksi tuulisempi alue on erinomainen paikka varjottomuudesta ja hyvästä ilmankierrosta pitävälle aurinkosähkön tuotannolle.
Käytännössä voimala on rakennettu yhteistyössä Solarigo systemsin kanssa PPA-mallin mukaisesti. Bolidenillä ja Solarigolla on sopimus, jossa Solarigo rakensi ja omistaa voimalan ja Boliden vastaavasti omistaa alueen ja ostaa kaiken voimalan tuottaman sähkön käyttöönsä sovitun ajan sovittuun hintaan. Voimalan suunnittelusta vastasi Solarigo, joka huolehtii myös voimalan huollosta ja ylläpidosta eli mm. haitallisen kasvillisuuden leikkaamisesta/poistosta. Solarigo Systemsin toimitusjohtaja Antti Koskelaisen mukaan investoinnin arvo on noin 2,5 miljoonaa euroa ja investointiin saatiin Business Finlandilta 15 prosentin energiatuki. Investoinnin takaisinmaksuaikaa on vaikea arvioida sähkön hinnan vaihdellessa rajusti, mutta kahdeksasta kymmeneen vuotta voisi olla yksi varovainen arvio.
Voimalan kokoonpano
Rakennettu aurinkovoimala koostuu yhteensä 6912:sta nimellisteholtaan 565 Wp kaksipuoleisesta aurinkosähköpaneelista. Paneelit ovat asennettuna kahden päällekkäisen ja kymmenien peräkkäisten paneelien muodostamissa riveissä, noin viiden metrin välein kattaen noin viiden hehtaarin alueen (katso kuva). Voimalan pääkenttä, jonne valtaosa (n. 92%) paneeleista on on sijoitettu, suuntaa etelään ja pienempi jätemäen rinteellä oleva sivukenttä on suunnattuna lounaaseen, rivit ohi kulkevan Pori-Tampere radan suuntaisesti. Pääkentän paneelit ovat telineissä 25 asteen kulmassa ja sivukentän hieman loivemmassa kulmassa. Käytännössä pääkentän osalta paneelikulma hieman vaihtelee alueen kuperan pinnan mukana. Esim. kallistuskulma on muutamia asteita suurempi alueen keskustan eteläpuolella ja vastaavasti hieman pienempi keskustan pohjoispuolella. Alueen kaapelointi on sijoitettu suojaputkissa päällimmäisen maakerroksen alle, varsinaisen teknisemmän suojavaipparakenteen päälle noin 70 cm syvyyteen. Järjestelmän pitäisi tuottaa sähköä vuosittain arviolta noin 3000 MWh.
Paneelien kaksipuoleisuus voi parantaa voimalan kokonaisvuosituotantoa arviolta jopa 10%.
Bolidenin sähkökunnossapidon päällikkö Jari Holmberg
Aurinkosähköpaneelien kaksipuoleisuus tarkoittaa, että paneelit pystyvät hyödyntämään myös niiden takapuolelle tulevaa valoa, käytännössä auringon valon heijastuksia takana olevasta paneelirivistä ja mahdollisesta maahan sataneesta lumesta. Myös keskikesän lähes pohjoisesta ja matalalta, paneelien takaa paistava myöhäisillan ja varhaisaamun auringon valo pystytään näin paremmin hyödyntämään. Paneelien kaksipuoleisuus voi parantaa voimalan kokonaisvuosituotantoa arviolta jopa 10% sanoo Bolidenin sähkökunnossapidon päällikkö Jari Holmberg.
Perustukset kierrätetyistä ratapölkyistä
Voimala on alustan luonteesta johtuen rakennettu ns. painoperustaisesti eli maata ei ole kaivettu voimalan perustuksia varten, vaan paneelitelineet on kiinnitetty maan päälle laskettuihin ja painoina toimiviin betonipalkkeihin. Itse asiassa perustuksissa on käytetty näinä painoina kierrätettyjä VR:n betonisia ratapölkkyjä, mikä on samalla hieno kiertotalousoivallus ja erinomaista uusiokäyttöä vanhoille ratapölkyille (katso kuva alla). Pelkästään nämä 4042 ratapölkkyä kierrättävät noin 1012 tonnin edestä betonia uudelleenkäyttöön ja laskevat voimalaitoksen rakentamisen aikaista hiilijalanjälkeä noin 115 tonnia (CO2e) verrattuna uusiin betoniperustuksiin (lähde: co2data.fi).
Lisätiedot
- Jari Holmberg, sähkökunnossapidon päällikkö, Boliden Harjavalta:
jari.holmberg@boliden.com +358 40 167 7505 - Juho Lasonen, Project Manager, Solarigo systems Oy:
juho.lasonen@solarigo.fi +358 40 773 0705
Artikkelin kirjoittaja: Teemu Heikkinen, Canemure -hanke, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Toimijat ja hankkeet
