Gasumin biokaasulaitos Topinojalla Turussa kierrättää seudulla monenlaisia biohajoavia jakeita, kuten paikallisen jätevedenpuhdistamon lietteet. Läheltä saatavat raaka-aineet kiertävät näin energiaksi, biopolttoaineiksi ja ravinteiksi. Jäljelle jäävästä kiintoaineesta tehdään kierrätysmultaa.
”Kun käytössä on sopiva raaka-aine, myös tuotantoa kannattaa kehittää”, kiteyttää Gasumin biokaasun tuotannon ja kiertotalouden johtaja Ari Suomilammi. Laitoksella käsitellään vuosittain noin 100 000 tonnia erilaisia biomassoja, ja Topinojalla tuotetaan ensimmäisenä Suomessa myös nesteytettyä biokaasua (LBG). Sitä on helppo kuljettaa muun muassa Turun satamaan ja Liedon tankkausasemalle raskaan liikenteen polttoaineeksi sekä muualle laivojen polttoaineeksi ja teollisuuden käyttöön. ”Vuosituotantomme vastaa noin 125 raskaan liikenteen ajoneuvon vuosikulutusta.”
Liikenteen päästöt vähenevät 87 %
Topinojan biokaasulaitos valmistui Biovakka Oy:n omistuksessa vuonna 2009, ja Gasum toimi jo tuolloin yhtiön osakkaana. Vuonna 2017 Gasum osti Biovakan kokonaan ja alkoi saman tien suunnitella laitoksen laajennus- ja modernisointihanketta. ”Halusimme kasvattaa laitoksen käsittelykapasiteettiä, laskea energiankulutusta ja parantaa prosessivesien käsittelyä.”
Turun Seudun Puhdistamo oli tavoitteissaan samoilla linjoilla ja toteutti pian tavanomaisesta poikkeavan puhdistamolietteiden käsittelypalvelun kilpailutuksen. Hinta- ja laatutekijöiden lisäksi hankinnassa korostettiin biokaasun tuotannon energiatasetta ja hiilidioksidipäästöjä sekä ravinteiden kierrätystä.
”Se toimi meidän eduksemme”, Suomilammi sanoo. Saman tien käynnistyi biokaasulaitoksen laajennus- ja modernisointihanke, ja nykyään Topinojan laitos tarvitsee vuosittain 4 gigawattituntia vähemmän energiaa kuin ennen, vaikka biokaasun tuotantomäärä on kaksinkertaistunut. Biokaasua käytettäessä liikenteen kasvihuonekaasupäätöt vähenevät Turun seudulla 87 prosenttia verrattuna bensiinin tai dieselin käyttöön. Myös laitoksen vedenkulutus on laskenut merkittävästi. ”Voidaankin sanoa, että laitos on omavarainen veden suhteen. Lisäksi puhdistamon lietteet kuljetetaan meille omalla biokaasurekalla puhtaasti ja paikallisesti.”
Uusilla teknologioilla säästetään vettä ja energiaa
Vuonna 2020 valmistuneen laajennuksen yhteydessä otettiin käyttöön monia uusia teknologioita, joista nestemäisen biokaasun tuotanto on vain yksi. Uudenlainen esikäsittelylaitteisto mahdollistaa pakkauksellisten biojätteiden vastaanoton, ja hajukaasujen käsittelyä tehostetaan koko ajan lähialueiden hajuhaittojen vähentämiseksi.
Modernilla laitteistolla prosessivesistä pystytään myös poistamaan typpeä, ennen kuin lauhdevedet ohjataan jätevedenpuhdistamolle. ”Näin emme rasita puhdistamoa ja alueen vesitaloutta suurella typpikuormalla”, Suomilammi sanoo. Samalla ravinteet saadaan talteen, ja typestä tuotetaan vuosittain noin 4000 tonnia väkevää ammoniakkivettä. ”Sillä voidaan korvata Venäjältä tuotavasta ureasta valmistettua typpivettä, jota käytetään teollisuus- ja voimalaitosten savukaasujen puhdistuksessa.”
Toinen tärkeä uudistus on, ettei mädätysjäännöstä esikäsitellä enää paljon energiaa vaativalla höyrykäsittelyllä, vaan jäännös hygienisoidaan energiatehokkaasti kaasun tuotantoprosessin jälkeen. Lisäksi lietteiden käsittelyprosessi on muutettu termofiilisestä mesofiiliseksi. ”Mädätys toimii aikaisemman reilun 50 asteen sijaan matalassa, noin 37 asteen, lämpötilassa, ihan niin kuin ihmisen ruuansulatus.”
Turun laitoksella saatuja kokemuksia ja oppeja on hyödynnetty jo muissa Gasumin biokaasulaitoksissa, esimerkiksi Lohjalla. Samanlainen biokaasun nesteytys on puolestaan otettu käyttöön Ruotsissa sijaitsevassa Nymöllan biokaasulaitoksessa. ”Olemmekin aina halukkaita monistamaan hyviksi havaittua ideoita laitoksissamme Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.”
Lisätietoa:
Lue lisää:
Yhteystiedot:
Ari Suomilammi, johtaja, biokaasun tuotanto ja kiertotalous
Gasum
ari.suomilammi(a)gasum.com
Puh. 040 065 3351
