Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Utajärven kunnan alueella on panostettu pitkäjänteiseen ilmastotyöhön ja kiertotalouteen. Alueelle on noussut uusiutuvaa energiaa ja kertotalouteen painottuva teollisuusalue. Ajatuksia ja mahdollisesti toteutettavia toimenpiteitä on haettu osallistumalla laajasti TKI-työhön ja toteuttamalla hankkeita kunnan alueella.
Eräs tälläinen Utajärven kunnassa toteutettu hanke oli kahden tiepätkän rakentaminen hyödyntäen energiantuotannosta syntyvää kuona-ainetta. Kuona-aine oli peräisin yhdyskuntajätteiden energianhyödyntämiseen tarkoitetusta lämpökattilasta. Polttoon perustuvissa lämpölaitosprosesseissa syntyy pohjakuonaa ja -tuhkaa kattilan pohjaan sekä lentotuhkaa savukaasujen erotuksessa sekä puhdistuksessa. Pohjatuhkaa ja kuonaa syntyy noin 20–30 % voimalassa hyödynnetyn jätteen massasta. Pohjakuona on rakeista, hiekan ja soran kaltaista ainetta, joka koostuu 15–45 prosenttisesti lasista, metallista, keramiikasta, kiviaineista ja orgaanisesta aineksesta. Loput 55–85 prosenttia kuonan massasta on erilaisia sulamistuotteita. Tällä pohjakuonalla pystyttiin tienrakentamisessa korvaamaan tienpohjana käytettyä hiekkaa, soraa ja mursketta, jotka muutoin louhittaisiin maaperästä. Kuona-aineen käyttö tiepohjassa vähensi kasvihuonekaasupäästöjä 38 % verrattuna neitseellisen materiaalin käyttöön. Kuonan käytön ansiosta myös kustannukset vähenivät 13 % perinteisen materiaalin käyttöön verrattuna. Teiden yhteispituus oli noin 1,5 km. Lisätietoja laskennasta löytyy Utajärven teollisuusalueen kiertotalouden käsikirjasta ja Utajärven kunnan tiedotteesta.
Lisätietoja:
- Jätteenpolton tuhkat ja kuonat – CircHubs (CircHubs.fi)
- Utajärven teollisuusalueen kiertotalouden käsikirja (utajarvi.fi)
- Tiedote: AFRYn laatima kiertotalouden käsikirja ohjaa Utajärven teollisuusaluetta kohti hiilineutraaliutta (utajarvi.fi)
