Uudenmaan kunnat pilotoivat matkailun hiilijalanjälkilaskentaa

Kansainväliset matkanjärjestäjät tutustumassa YLP! -pizzeriaan. Pizzeria on valkotiilisessä rakennuksessa. Ihmiset seisovat rakennuksen edessä. Päivä on autinkoinen. Vasemmassa alakulmassa on polkupyörän takarengas.
CNE-hankkeen loppuvaiheessa kutsuttiin kansainvälisiä matkanjärjestäjiä tutustumaan Uudenmaan vastuulliseen matkailutarjontaan. Kuvassa ryhmä on menossa syömään YLP! -pizzeriaan Tammisaaressa. Kuva: Carbon Neutral Experience –hanke.

Uudenmaan maakunnan liitto sekä lähes kaikki Uudenmaan kunnat ovat asettaneet hiilineutraaliustavoitteen. Hiilineutraaliuteen pääseminen edellyttää päästöjen vähentämistä jokaisella päästösektorilla ja elämän jokaisella osa-alueella – myös vapaa-ajalla ja matkaillessa.  

Vuosina 2021–2023 viisitoista Uudenmaan kuntaa osallistui Novago Yrityskehitys Oy:n toteuttamaan Carbon Neutral Experience (CNE) -hankkeeseen, jonka tavoitteena oli edistää vähähiilistä matkailua Uudenmaan alueella. Hankkeessa pilotoitiin uudenlaista ja laajaa matkailun päästöjen alueellista hiilijalanjälkilaskentaa. Laskenta auttaa matkailun päästötoimien priorisoimisessa. 

Pilottilaskennassa tuli miettiä rajausta, mahdollisuuksia, epävarmuuksia ja haasteita 

Carbon Neutral Experience -hankekuntien matkailun hiilijalanjälki määritettiin Sitowise Oy:n tekemässä pilottilaskennassa. Pilottilaskennan tavoitteena oli kehittää laskentamalli, jolla kyetään arvioimaan kuntakohtaisesti matkailusta aiheutunut hiilijalanjälki. Hankekuntiin kuuluivat Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Lapinjärvi, Lohja, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vantaa. Laskennan tulokset valmistuivat loppukeväästä 2023. 

Pilottilaskennan kehityksen aikana tarkasteltiin laskennan rajausta, matkailun merkittävimpiä päästösektoreita sekä laskentaan liittyviä mahdollisuuksia, epävarmuuksia ja haasteita. Pohdinta kiteytyi kysymyksiin: Mitkä päästöt lasketaan matkailupäästöiksi? Mikä tieto on tarpeeksi luotettavaa mukaan otettavaksi? 

Laskentamallin kehityksen tueksi toteutettiin alkukartoitus, jossa tutkittiin sekä kotimaisia että ulkomaisia aineistoja matkailun hiilijalanjäljen laskentaan liittyen. Alkukartoituksen perusteella merkittävimmät matkailun päästölähteet ovat matkustus kohteeseen, matkustus kohteessa, majoitus, ravitsemuspalvelut, aktiviteetit ja ostokset. 

Laskentamalli toteutettiin yhdistelemällä prosessi-LCA:ta ja rahalliseen kulutukseen perustuvaa panos-tuotos-LCA:ta. Laskennan lähtötietoina käytettiin useita matkailuun liittyviä tilastoja, joita täydennettiin tarvittaessa asiantuntija-arvioin. 

Matkustaminen kohteeseen on suurin päästölähde 

Pilottilaskennan tuloksista käy ilmi, että hankkeessa mukana olleille suuremmille kunnille merkittävimmät päästösektorit ovat matkustaminen kohteeseen sekä ostokset. Hieman pienemmille kunnille merkittävimmät päästösektorit taas ovat ostokset ja ravitsemispalvelut.  

Kun huomioidaan kaikki pilottilaskennassa mukana olleet kunnat, matkustaminen kohteeseen aiheuttaa 44 prosenttia matkailun päästöistä. Ostosten päästöosuus on 30 prosenttia, ravitsemispalveluiden 14 prosenttia, majoituksen 6 prosenttia ja kohteessa matkustuksen ja aktiviteettien 3 prosenttia kummankin. Päästöjen suhteellinen jakautuminen sektoreittain vaihtelee kuitenkin huomattavasti kohdekunnan mukaan. 

Pilottilaskennassa mukana olleiden 15 kunnan matkailun hiilijalanjäljen arvioitiin olevan vuonna 2021 yhteensä noin 1 517,0 kt CO2-ekv/a. Tarkastelussa mukana olevista kunnista suurin matkailun aiheuttama hiilijalanjälki oli Helsingillä, jonka matkailupäästöt kattoivat noin 54 prosenttia koko laskenta-alueen matkailun hiilijalanjäljestä. Vantaan osuus oli noin 27 prosenttia (403,9 kt CO2-ekv/a) ja Espoon osuus noin viisi prosenttia (81,4 kt CO2-ekv/a). Muille tarkastelussa oleville Uudenmaan kunnille matkailun hiilijalanjäljen vaihteluväli oli 2,8–43,7 kt CO2-ekv/a. 

Laskennassa mukana olevat kunnat ovat hyvin erilaisia ja kokoisia matkailukohteita, joten kuntakohtaisien päästöjen vertailua mielekkäämpää voi olla matkailupäästöjen suuruuden vertailu suhteutettuna matkailijoiden määrään. Näin ollen erot kunnissa eivät olekaan niin suuria. 

Matkailupäästöjen suuruus per matkaaja (t CO2-ekv.) Uudenmaan 15 kunnassa. Päästöt ovat isoimmat Helsingissä ja Vantaalla (0,2 kummassakin) ja pienimmät Hangossa, Lohjalla ja Raaseporissa (0,12 kussakin).
Matkailupäästöjen suuruus per matkaaja (t CO2-ekv.) Uudenmaan 15 kunnassa. Kuva: Carbon Neutral Experience –hanke.

Espoossa hiilijalanjäljen laskenta on keskeisessä asemassa kestävän matkailun kehittämisessä   

Laskenta ei ole ongelmatonta, mutta on tärkeää viedä sen kehittämistä eteenpäin.

matkailujohtaja Miikka Valo, Espoon kaupunki

Espoon kaupunki ja kaupungin matkailun kehittämisestä vastaava Visit Espoo ovat olleet tyytyväisiä hankkeessa toteutettuun matkailun hiilijalanjälkilaskentaan. Laskennan tulokset on liitetty osaksi Visit Espoon allekirjoittamaa matkailualan globaaliin Glasgow’n ilmastojulistukseen liittyvää ilmastotiekarttaa. Tuloksia ja laskennan mittareita on esitelty myös Espoon kaupungin ilmasto-ohjausryhmälle. Tuloksien avulla Visit Espoo voi pyrkiä vähentämään päästöjä mesimerkiksi huomioimalla päästöt markkinoinnin kohderyhmien valinnassa. Koska suurin osa matkailun päästöistä muodostuu liikkumisesta, kohderyhmien analysointi on tärkeää. Espoossa myös jatketaan valmennuksia kestävän matkailun kehittämiseksi alueella.   

– Oli erittäin hienoa, että CNE-hankkeessa lähdettiin kehittämään matkailun alueellisen hiilijalanjäljen laskentaa. Laskenta ei ole ongelmatonta, mutta on tärkeää viedä sen kehittämistä eteenpäin, toteaa Espoon matkailujohtaja Miikka Valo. 

– Olemme tyytyväisiä, että pilottilaskenta saatiin toteutettua ja yhteisen hankkeemme kautta laskenta saatiin toteutettua mukana oleville kunnille. Laskenta on hyvä lähtökohta alueellisten matkailun päästöjen mittaamiselle. Koska kyseessä oli vuosi, jolloin kansainvälinen matkailu oli vielä pandemian vuoksi vähäisenpää, ymmärrämme, että päästöt eivät tule helposti pienenemään. On tärkeää jatkaa erilaisia toimia päästöjen pienentämiseksi alueella, Valo jatkaa. 

Espoon tavoitteena on, että matkailun alueellisia päästöjä on mahdollista seurata myös tulevaisuudessa säännöllisesti toteutettavalla laskennalla. Kaupungissa toivotaan jatkossakin kestävän matkailun yhteistyötä muiden matkailukohteiden kanssa. 

Pilotin menetelmiä voi hyödyntää myös muiden kuntien matkailun päästöjä laskettaessa 

Pilotissa tavoitteena oli toteuttaa laskenta siten, että se voidaan toistaa vähintään kaikissa hankekunnissa. Yksi CNE-hanketta seuraavan CNE 2.0 -jatkohankkeen tavoitteista onkin laskea hankekuntien matkailun hiilijalanjälki uudestaan keväällä 2025. Menetelmää kuitenkin kehitetään ja laskenta toteutetaan jatkohankkeessa todennäköisesti eri tavalla kuin alkuperäisessä laskennassa. 

Laskentaa halutaan edelleen jatkokehittää esimerkiksi siksi, koska ensimmäinen pilottilaskenta kertoi enemmän matkailumääristä ja rahan käytöstä kuin todellisista päästöistä: Moni pilotin laskennan päästökertoimista on sidottu europerusteisiin päästökertoimiin. Europerusteisia päästökertoimia käytettäessä esimerkiksi majoituksen hiilijalanjälki lasketaan kertomalla hotelliyöhön käytetty euromäärä majoitukselle määritetyllä päästökertoimella (CO2e/€). Tällöin kallis majoituskohde on laskennallisesti aina suuripäästöisempi kuin edullinen majoitus.  

Pilottilaskennan rajaukset ja menetelmät ovat hyödynnettävissä myös muissa Suomen kunnissa. Kaikkia laskennassa käytettyjä lähtötietoja täytyisi kuitenkin tarkastella alue- tai kuntakohtaisesti, eivätkä nyt Uudenmaan alueelle tehdyt oletukset ole välttämättä päteviä Suomen muilla alueilla. Esimerkiksi jotkin käytetyt keskiarvot, kuten kotimaisten matkailijoiden kulkuneuvojakauma ja keskimääräinen matkustusetäisyys, on hyvin erilaisia esimerkiksi Lapissa verrattuna Uudenmaan alueeseen. 

Laskentamallissa hyödynnetään pääasiassa avointa dataa. Pilotissa tulosta tarkennettiin matkailun sektorilla Tilastokeskukselta hankitulla datalla, joka auttoi määrittämään paremmin saapuvien matkailijoiden päästöt.

Carbon Neutral Experience -hanke

Hankkeen tavoitteet ja toteutus 

  • Hankkeen kesto: 2021–2023 
  • Tavoitteena on edistää vähähiilistä matkailua Uudenmaan alueella 
  • Hankkeen vetäjä: Novago Yrityskehitys Oy 
  • Hankekunnat: Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Lapinjärvi, Lohja, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa 
  • Laskentamallin kehittäjä: Sitowise Oy 
  • Rahoittaja: Uudenmaan liitto, Uudenmaan kestävän kasvun ja elinvoiman tuki (UKKE). 

CNE-hankkeen muut toimenpiteet 

  • Matkailuyritysten päästölaskenta ja päästövähennyskeinojen löytäminen ja seuranta.
  • Matkailun kokonaisvaltaisen vastuullisuuden edistäminen Sustainable Travel Finland -ohjelman avulla 
  • Käsikirja matkailuyritysten avuksi hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa 
  • Viestintä, esimerkiksi case-videot esimerkillisistä alan yrityksistä ja toimista. 
  • Hankkeen aikana järjestettiin 47 erilaista tapahtumaa, joihin oli yhteensä 1000 ilmoittautumista, 140 eri matkailualan yritystä Uudenmaan alueelta. 
  • Webinaarit ajankohtaisista aiheista, kuten kompensaatioista, sen haasteista ja viherpesusta sekä kiertotaloudesta. 
  • Koulutuksia myös kestävään tuotteistukseen, vastuullisuusviestintään ja digitaalisiin myyntikanaviin liittyen. 
  • Lopuksi päästiin testaamaan, onko Uusimaa kansainvälisiä matkailijoita kiinnostava kestävä matkakohde. Järjestimme onnistuneen tutustumismatkan vastuullisia matkoja tarjoaville matkanjärjestäjille, jotka tulivat Saksasta ja Belgiasta. 

CNE 2.0 -jatkohanke 

Carbon Neutral Experience 2.0 -jatkohankkeessa jatketaan matkailun päästöjen hillitsemistä Uudellamaalla. Hankkeen päätavoitteet ovat: 

  • Uudenmaan hiilineutraalin matkailualan edistäminen tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. 
  • Kestävää matkailua edistävän verkoston rakentaminen, jossa on mukana kuntien, korkeakoulujen ja yritysten asiantuntijoita. 
  • Datan hyödyntäminen vähähiilisen matkailun edistämisessä. 
  • Yrityselämän osaamisen kehittäminen ja kestävän kasvun tukeminen matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-aloilla. 

CNE 2.0 toteutetaan yhteishankkeena Posintra sekä Haaga-Helian ja Novia ammattikorkeakoulujen kanssa. Kestävyystavoitteisiin Uudenmaan alueelta on sitoutunut yhteensä kolmetoista kuntaa: Helsinki, Raasepori, Tuusula, Porvoo, Hyvinkää, Espoo, Vantaa, Hanko, Sipoo, Lohja, Siuntio, Inkoo ja Nurmijärvi. Hankkeen rahoittajana toimii Uudenmaan liitto (Kestävän kasvun ja elinvoiman määräraha AKKE) ja se toteutetaan vuosien 2023–2025 aikana.  

Lisätietoja ja linkkejä 

Carbon Neutral Experience 2.0, Atlas Juvakka, atlas.juvakka@postintra.fi 

Toimijat ja hankkeet

Loikka-arkisto kunnalle Helsingin kaupunki.
Loikka-arkisto kunnalle Lohjan kaupunki.
Loikka-arkisto kunnalle Porvoon kaupunki.
Loikka-arkisto kunnalle Raaseporin kaupunki.
Loikka-arkisto kunnalle Sipoon kunta.
Loikka-arkisto kunnalle Siuntion kunta.
Loikka-arkisto kunnalle Tuusulan kunta.
Loikka-arkisto kunnalle Vantaan kaupunki.
Loikka-arkisto  Carbon Neutral Experience.
Loikka-arkisto  Novago Yrityskehitys Oy.
Loikka-arkisto  Uudenmaan liitto.

Jätä kommentti

Voit etsiä loikkia yhdellä tai useammalla hakusanalla. Haku kohdistuu loikkien sisältöön ja metatietoihin, kuten kategorioihin, asiasanoihin ja sijaintiin. Hakemalla esimerkiksi "ilmastoloikka porvoo" löytyvät kaikki Porvoon kaupungista raportoidut ilmastoloikat. You can search for leaps matching one or more terms. The search targets both content and metadata such as categories, keywords, and location. For example, by searching for "climate leap Porvoo" you will find all the climate leaps reported in the city of Porvoo.