Tampereella kehitettiin infrahankkeisiin Suomen ensimmäinen kiertotaloutta edistävä hankintamalli

Kaukolämpötyöt — Kuva: Tampereen kaupunki

Kiertotalous kuuluu Tampereen kaupungin kestävyystavoitteisiin, ja hiilineutraalius on tähtäimessä vuoteen 2030 mennessä. Kaupunki osallistui myös Kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli -hankkeeseen (KIEPPI), jonka yhtenä tavoitteena oli infraurakoiden materiaalikierron kehittäminen. Tampereella päätettiin luoda Suomen ensimmäinen kiertotaloutta tukeva hankintamalli.

”Useiden pilottien ja selvitysten jälkeen halusimme siirtyä sanoista tekoihin, ja siksi uudenlaista hankintamallia lähdettiin kehittämään todellisessa kohteessa, Yliopistonkadun kunnostuksessa”, kertoo Tampereen kaupungin KIEPPI-hankkeen projektipäällikkö Karoliina Tuukkanen.

Liikkeelle lähdettiin kysymällä 10:ltä alueen infratoimijalta, miksi infrarakentaminen ei ole vielä kehittynyt kohti kiertotaloutta ja mitkä ovat sen suurimmat esteet. Viesti oli kristallinkirkas. ”Kaikki vastaajat korostivat, että yritykset pystyvät muuttamaan toimintatapojaan vain, jos julkiset toimijat vaativat sitä hankinnoissa. Kestävyyttä on ohjattava alusta asti.”

Tampereella lähdettiinkin miettimään, miten kaupunki voisi asettaa infrahankkeelle kiertotaloustavoitteet. ”Moni yritys oli siihen jo valmis ja itse asiassa odottanut kauan, että heidän kiertotalousratkaisuilleen tulisi kysyntää”, Tuukkanen sanoo.

Yliopistonkatu näyttää esimerkkiä

Yliopistonkadun urakan suunnittelu ja hankintakriteerien valinta vaativat laajaa yhteistyötä KIEPIN, Tampereen kaupungin ja useiden eri asiantuntijoiden kanssa. Mukana oli esimerkiksi Reroute Oy, Novice Oy ja valtion kestävien hankintojen KEINO-osaamiskeskus.

”He sparrasivat meitä urakkaohjelman ja hankintakriteerien pisteytyksessä”, kertoo Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri ja tärkeä viestinviejä Petri Leppänen. Arvokasta apua tarjosi myös yhteishankintayhtiö Hansel, joka toteutti selvityksen siitä, mistä kaupungin päästöt syntyvät. ”Rakentamisen aiheuttama siivu oli silmiä avaavan suuri.”

KIEPPI-hanke päättyi syksyllä 2021, juuri kun Yliopistonkadun kunnostusurakka alkoi, mutta hankintamenettely onnistuttiin toteuttamaan alusta loppuun kiertotaloustavoitteiden mukaisesti ensimmäistä kertaa Suomessa. ”Se on huikea saavutus!” Tuukkanen iloitsee. Hankinta on myös ohjannut urakan toteutusta toivotulla tavalla.

Kierrätysmateriaalien osuus 70 %

Kilpailutuksen voitti paikallinen urakoitsija Turtolan Kaivin Oy, ja kunnallistekniset työt käynnistyivät syksyllä 2021. Kadunrakennus alkoi kesällä 2022. ”Urakka tarjosi näin työtä monille paikallisille ammattilaisille”, Leppänen sanoo tyytyväisenä.

Perinteisillä menetelmillä eli kaikki rakennekerrokset uusimalla kunnostuksessa olisi tarvittu noin 8000 kuutiota kaivamista ja noin 13 000 irtokuutiota kiviaineksia. Se olisi näkynyt kaupunkiliikenteessä noin 1000 kuorma-autokuljetuksena. Suunnittele ja Toteuta -urakkamallin (ST) ansiosta urakoitsijaksi valittu Turtolan Kaivin pääsi vaikuttamaan toteutustapoihin jo suunnittelussa, jonka aikana tehdään noin 90 prosenttia kiertotaloutta mahdollistavista ratkaisuista. Urakoitsija pystyi esimerkiksi arvioimaan, missä tilanteissa katurakenteista oli tarpeen uusia vain pintaosat eikä kaikkia rakenteita metrin syvyydeltä. Toimivia rakennekerroksia ei uusittu.

”Perinteiseen rakennekerrosten uusimiseen verrattuna säästettiin noin 6000 kuutiota kaivamista ja saman verran kiviaineksia”, Leppänen sanoo. Samalla saatiin optimoitua urakan läpimenoaikaa ja liikennehaittaa.

Leppänen on tyytyväinen myös siihen, miten laajasti hankkeessa onnistuttiin uusiokäyttämään ja kierrättämään paikalla olevia materiaaleja. Kierrätysmateriaalien osuus on lopulta noin 70 prosenttia, ja reunakivet, graniittilaatat ja nupukiveykset saatiin kierrätettyä kokonaisuudessaan. ”Myös jalkakäytävien päällysteistä pystytään säilyttämään noin 30 prosenttia.”

Kiertotalousteot näkyviksi!

Kiertotalous jatkaa kehittymistään kaupungin infrahankkeissa Petri Leppäsen sitkeyden ansiosta. Hankintakriteerejä onkin jo jalostettu eteenpäin Viinikankadun urakassa. ”Sille luotiin ensimmäistä kertaa myös ympäristöasiakirja”, Leppänen kertoo.

Tulevaisuutta pohjustetaan myös maakunnallisella kiertotalousalustalla, joka auttaa kuntia mahdollistamaan kiertotaloustoiminnan yrityksille. Lisäksi tarvitaan tehokasta viestintää ja kiertotalouden puolestapuhujia. ”Kestävän infrarakentamisen haasteena on, että katu näyttää ulospäin samalta, onpa siinä käytetty kiertotalousratkaisuja tai ei. Vasta asiasta kertominen tekee kiertotalousteot näkyviksi”, Tuukkanen korostaa.

Tampereella toivotaan, että uusi hankintamalli, valmiiksi luodut hankintakriteerit ja käytännön kokemukset otettaisiin hyötykäyttöön myös muissa kunnissa. Siksi esimerkiksi kaikki hankinta-asiakirjat ovat vapaasti kaikkien luettavissa Tampereen KIEPPI-sivuilla.

Hankkeen osallistujat saivat vuonna 2021 Tampereen pormestarin kehittäjäpalkinnon.