Monimuotoinen metsä Tohmajärven keskustasta kaadetun kuusikon paikalle

Alueen tilanne ennen istutusta

Tohmajärven terveyskeskuksen ympärillä kasvoi pitkään kookas vanha kuusikko. Puiden ikääntyessä ne jouduttiin turvallisuussyistä poistamaan, ja tuttu maisema muuttui kerralla. Hakkuu herätti kunnassa keskustelua. Samalla kunta lupasi, ettei alue jäisi pysyväksi aukoksi, vaan paikalle kasvatettaisiin uusi metsä. Puiden poiston jäljiltä alue oli avointa ja myllättyä maata Lassintien ja Takkunurmentien välissä.

Sopiva hetki uuden metsän perustamiselle tuli, kun Tohmajärvi lähti mukaan Maaseudun Sivistysliiton ja Suomen ympäristökeskuksen LUMOAVA – Luonnon monimuotoisuus maaseudun voimavarana -hankkeeseen. Tohmajärven lisäksi hankkeessa mukana olevia kuntia ovat Joensuu, Juuka, Juva, Kotka, Lieksa, Luumäki, Mikkeli, Parikkala, Rantasalmi ja Rääkkylä.

– Kysyntä ja tarjonta kohtasivat tässä aika lailla täydellisesti, Tohmajärven kunnan toimistoinsinööri Oskari Mähönen sanoo.

Kunnalla oli paikka, joka piti joka tapauksessa uudistaa. Hanke puolestaan tarjosi tietoa ja asiantuntemusta siihen, miten uusi metsä kannattaa perustaa niin, että se tukee samalla luonnon monimuotoisuutta.

Tavoitteena monimuotoinen metsikkö

Vanhan kuusikon tilalle ei haluttu uutta kuusikkoa. Tavoitteena oli perustaa metsikkö, jossa kasvaa Suomessa harvinaisia jaloja lehtipuita: metsätammea, metsälehmusta ja vuorijalavaa. Puiden rinnalle kylvettiin metsäniitty, joka tuo maisemaan kauneutta ja houkuttelee alueelle pölyttäjiä. Tulevina vuosina niityllä voi nähdä muun muassa päivänkakkaraa ja peurankelloa.

Lisäämällä puulajikirjoa alueella varaudutaan myös muuttuvaan ilmastoon. Kolmas tavoite oli saada kuntalaiset mukaan: istutukset tehtiin talkoovoimin yleisölle avoimen metsäpäivän yhteydessä.

Miksi monimuotoista puustoa tarvitaan?

Suomen metsät ovat luonnostaan puulajistoltaan hyvin yksipuolisia. Metsien käytön historia, parhaiden kasvupaikkojen muuttaminen pelloiksi ja nykyään metsänviljely on vahvistanut asetelmaa.  Mänty muodostaa noin puolet ja kuusi lähes kolmanneksen koko puuston tilavuudesta, ja loput ovat pääosin koivuja. Vuosina 2006–2023 istutukseen toimitetuista kotimaisista taimista kuusta oli 67 %, mäntyä 30 % ja rauduskoivua 3 %. Kaikkien muiden puulajien osuus oli alle 0,5 %.

Jalojen lehtipuiden määrät ovat häviävän pieniä. Suomen koko puuston tilavuus on noin 2,5 miljardia kuutiometriä. Siitä metsätammea on noin 173 000 m³ ja metsälehmusta noin 104 000 m³. Vuorijalavaa on vain noin 3 000 m³, ja se on luonnonsuojelulailla rauhoitettu.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katri Himanen muistuttaa, että puut ovat metsäekosysteemin runko. Moni metsälaji pystyy hyödyntämään useita puulajeja, mutta merkittävä osa lajeista on erikoistunut vain tietylle puulajille tai -suvulle. Esimerkiksi tammella elää satoja lajeja. Metsälehmus kukkii metsäpuistamme viimeisenä ja on hyönteispölytteinen. Vuorijalavan lehtikarike parantaa maata, ja sen rungoilla elää runsas jäkälälajisto.

Jalot lehtipuut olivat ennen kuusen saapumista lämpimämmällä ilmastokaudella nykyistä yleisempiä Etelä- ja Keski-Suomessa. Kuusi syrjäytti ne monin paikoin muun muassa maaperää happamoittavan vaikutuksensa vuoksi. Ilmastonmuutoksen myötä kuivuusjaksojen ennakoidaan pitenevän ja tuhonaiheuttajien lisääntyvän. Kuusen arvioidaan olevan ilmastonmuutoksen häviäjiä, kun taas lehtipuiden ennakoidaan hyötyvän.

Harvinaisempien puulajien viljely kannattaa erityisesti paikoissa, joissa riskit ovat pienimmät. Tällainen on esimerkiksi asutuksen lähellä oleva kohde, jossa hirvieläinten aiheuttamat tuhot ovat epätodennäköisempiä. Terveyskeskuksen ympäristö täytti tämän ehdon hyvin.

Käytännön toteutus ja kustannukset

Kunta valmisteli alueen istutuksia varten. Maa oli myllääntynyt jo edellisen metsän poiston yhteydessä, ja ennen kylvöä alue niitettiin traktorilla. Niittykaistaleella pintamaa käännettiin erikseen.

Istutussuunnitelma laadittiin yhdessä Luonnonvarakeskuksen asiantuntijan kanssa. Alue jaettiin kahteen osaan, joiden pinta-alat olivat noin 2 000 m² ja noin 350 m².

• Tammet istutettiin viiden taimen ryhmiin, joissa taimien väli on noin 2 metriä. Tammia istutettiin yhteensä 60.
• Vuorijalavat istutettiin kolmen taimen ryhmiin. Ryhmissä taimien väli on noin 2 metriä ja ryhmien väli noin 3 metriä. Jalavia istutettiin yhteensä 40.
• Metsälehmuksia istutettiin yhteensä 80. Suuremmalle alalle istutettiin noin 50 lehmusta noin kahden metrin välein. Pienemmälle alalle istutettiin noin 30 lehmusta kolmen taimen ryhmiin, joissa taimien väli on 1,5 metriä ja ryhmien väli noin 4 metriä.

Pienemmän alan reunaan kylvettiin niittysiemenseosta. Jokaisen taimen paikka merkittiin etukäteen värikoodatulla kepillä: tammille oranssi, jalaville violetti ja lehmuksille puunvärinen.

Tohmajärven monimuotoisen metsän istutuspäivä järjestettiin 2.9.2025. Päivä alkoi Katri Himasen luennolla puulajikirjon merkityksestä ja siitä, miksi metsissä kannattaa suosia monipuolisuutta. Sen jälkeen kuntalaiset tarttuivat lapioihin ja istutuskuokkiin. Ohjeet olivat yksinkertaiset, mutta tarkat. Taimet istutettiin vain merkityille paikoille, rungot suoraan, ja taimipaakku niin syvään, että sen päälle jäi 2–4 cm maata. Istutus on hyvä tehdä elo-syyskuussa tai keväällä.

LUMOAVA-hanke kustansi taimet, niittysiemenet ja asiantuntijapalvelun. Kunta vastasi taimisuojauksesta sekä alueen valmistelusta omana työnään. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 3 150 euroa (sis. alv). Summaan ei sisälly hankkeen henkilöstön eikä kunnan henkilöstön työpanosta. Kaupasta ostettuna tukikepit toisivita kustannuksiin lisää noin 70 euroa.

Jälkihoito ja odotetut vaikutukset

Alue niitettiin seuraavana kesänä ja sama on tarkoitus tehdä kerran kesässä myös jatkossa. Kukkaniityn kaistaleen voi niittää syksyisin uudelleen, kun kasvit ovat ehtineet siementää.

Mähösen mukaan hankeyhteistyön arvo ei rajoitu terveyskeskuksen pihalle istutettuihin taimiin. Pienessä kunnassa henkilöstöä ja resursseja on rajallisesti, eikä kaikkeen voi rakentaa omaa erityisosaamista. Ulkopuolelta saatu tutkimustieto ja käytännön neuvonta auttavat myös kunnan metsien ja viheralueiden tulevassa hoidossa.

– Hankkeen kautta meille tuli lisää tietoa ja osaamista luonnon monimuotoisuudesta ja siitä, mitä sen hyväksi voidaan käytännössä tehdä.

Mähösen mielestä kasvavalla monimuotoisuusmetsiköllä on kunnalle myös brändiarvoa, kun ilmastoasiat ja luonnon monimuotoisuus ovat yhä vahvemmin esillä. Valmista metsää ei kuitenkaan synny hetkessä.

– Mielenkiinnolla seuraamme, minkälainen metsäalue siitä vuosien varrella kehittyy. Nythän se on vasta alkutekijöissään. Lopputuloksen näemme vuosien päästä, Mähönen sanoo.

Tohmajärven monimuotoisen metsän istutuksesta kerrotaan myös Maaseudun Sivistysliiton julkaisemassa Kyläluontoa -lehdessä https://msl.fi/material/kylaluontoa/.

Toimijat ja hankkeet